Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä? Silloin, kun ymmärrät vielä hyvin, mitä allekirjoitat. Käytännössä se tarkoittaa: mieluummin nyt kuin myöhemmin. Liian aikaisin valtuutusta ei voi tehdä, mutta liian myöhään voi, ja sitä ei yleensä huomaa ennen kuin on jo myöhäistä.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan jokaisen täysi-ikäisen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus tulevaisuutta varten, vaikka sille ei juuri nyt olisi tarvetta. Tältä sivulta näet, miksi ajoitus on niin tärkeä, mitkä elämäntilanteet ovat hyvä hetki tehdä edunvalvontavaltuutus ja mitä tehdä, jos epäilet, että aikaa on jo vähän.

Liian aikaisin ei voi tehdä, liian myöhään voi

Edunvalvontavaltuutus on kuin vakuutus: siitä on hyötyä vain, jos se on tehty ennen kuin sitä tarvitaan. Kaksi lain sääntöä selittää, miksi kannattaa toimia ajoissa.

Allekirjoittaminen ei muuta mitään heti. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Vahvistamista haetaan vasta, kun valtuuttaja on sairauden tai heikentyneen terveyden vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Siihen asti hoidat asiasi itse, ja valtakirja odottaa kaapissa. Voit myös muuttaa sitä tai perua sen, kunhan ymmärrät, mitä teet.

Valtakirjan tekijän pitää ymmärtää sen merkitys. Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen. DVV ei vahvista valtuutusta, jos on ilmeistä, ettei tekijä ymmärtänyt sitä allekirjoittaessaan. Jos ymmärrys ehtii heiketä liikaa, valtuutusta ei voi enää tehdä, ja läheiset joutuvat hakemaan edunvalvojaa.

8 hetkeä, jolloin valtuutus kannattaa tehdä

Hyvä hetki on mikä tahansa päivä, jona asia tulee mieleen. Nämä elämäntilanteet ovat kuitenkin tyypillisiä hetkiä, jolloin asia kannattaa hoitaa saman tien.

1. Kun jäät eläkkeelle

Eläköityminen on hyvä muistisääntö: elämä rauhoittuu, ja on aikaa miettiä, kenelle uskoisit raha-asiasi. Suosittelen tekemään valtuutuksen viimeistään tässä vaiheessa, koska sairastumisen riski kasvaa iän myötä ja valtuutus on helpointa tehdä terveenä.

2. Kun saat diagnoosin, joka voi heikentää muistia

DVV:n mukaan ratkaisevaa ei ole diagnoosi tai sen saamisen ajankohta, vaan ymmärryskyky. Muistisairausdiagnoosi ei siis estä valtuutuksen tekemistä, mutta se on merkki siitä, että aikaa voi olla vähemmän kuin luulet. DVV neuvoo, että kun muistisairaus on todettu, kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, ymmärtääkö henkilö valtuutuksen merkityksen. Ohje viikolle diagnoosin jälkeen: edunvalvontavaltuutus muistisairaalle.

3. Ennen isoa leikkausta tai hoitoa

Vakava sairastuminen, aivoverenkiertohäiriö tai onnettomuus voi viedä kyvyn hoitaa asioita yllättäen, iästä riippumatta. Jos edessä on iso leikkaus tai pitkä hoito, valtakirja kannattaa laatia ennen sitä. Jos tarvitset vain apua yksittäisiin asioihin sairausloman ajaksi, tavallinen valtakirja voi riittää: edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

4. Kun puolisosi sairastuu tai jäät leskeksi

Avioliitto ei anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen asioita. DVV:n mukaan puoliso ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi, kun et enää itse pysty. Jos olet ajatellut, että puoliso hoitaa kaiken, ja hän sairastuu tai kuolee, kenelläkään ei ole oikeutta hoitaa sinun asioitasi. Pariskunnan kannattaa tehdä kumpikin oma valtakirjansa samalla kertaa: edunvalvontavaltuutus puolisolle.

5. Kun vanhempasi alkavat ikääntyä

Usein asia tulee ajankohtaiseksi aikuisille lapsille, kun äidin tai isän muisti alkaa pätkiä. Vanhempi tekee valtuutuksen itse, mutta lapsi voi ottaa asian puheeksi ja auttaa käytännössä. Ohjeet keskusteluun, todistajiin ja sisaruksiin: edunvalvontavaltuutus vanhemmille. Samalla kannattaa tehdä oma valtakirja: jos sinulle sattuisi jotain, kuka hoitaisi sinun asiasi ja ehkä myös vanhempiesi asiat?

6. Kun omistat asunnon, mökin, metsää tai yrityksen

Mitä enemmän omaisuutta, sitä raskaampaa sen hoitaminen on ilman valtuutusta. Edunvalvoja tarvitsee esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myyntiin DVV:n luvan, ja lupapäätös maksaa 254 €. Valtuutettu ei tarvitse lupaa, ellei valtakirjassa ole niin määrätty. Kiinteistöissä on lisäksi merkitystä sillä, milloin valtakirja on allekirjoitettu: edunvalvontavaltuutus ja asunnon myynti. Jos omistat yrityksen, mieti valtakirjaan, kuka käyttää omistajan oikeuksiasi. Jos tilanteesi on monimutkainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

7. Kun perhetilanne muuttuu

Avioero, uusi puoliso, valtuutetun muutto kauas tai hänen oma sairastumisensa ovat hetkiä tehdä uusi valtakirja. Laki ei päätä valtuutusta automaattisesti avioeron vuoksi. Jos teet uuden valtakirjan, vanha katsotaan peruutetuksi siltä osin kuin uudessa on sen kanssa ristiriitaisia määräyksiä. Varminta on tehdä uusi valtakirja kokonaisena ja hävittää vanha. Miten se tehdään: edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen ja muuttaminen.

8. Kun teet testamenttia tai hoitotahtoa

Testamentti kertoo, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuoleman jälkeen, ja hoitotahto, miten haluat sinua hoidettavan. Edunvalvontavaltuutus kattaa ajan siltä väliltä: kuka hoitaa asiasi, jos sairastut. Valtuutettu ei voi tehdä tai muuttaa testamenttia puolestasi, joten testamentti kannattaa tehdä itse: edunvalvontavaltuutus ja testamentti. Kun mietit yhtä näistä, mieti samalla muutkin. Hoitotahdosta: hoitotahto.

Tavalliset syyt lykätä – ja miksi ne eivät kanna

"En ole vielä niin vanha." Valtuutus ei ole vain vanhuutta varten. Onnettomuus tai sairaus voi tulla missä iässä tahansa, ja valtakirja ei vaikuta mitenkään ennen kuin sitä tarvitaan.

"Lapset hoitavat kyllä." Ilman valtuutusta lapsilla ei ole oikeutta hoitaa asioitasi, vaikka he olisivat siihen valmiita. Silloin läheiset voivat joutua hakemaan edunvalvojaa, ja edunvalvojaksi voidaan määrätä myös joku muu kuin oma lapsi.

"En osaa päättää, kenet valitsisin." Valtuutetuksi kannattaa valita ihminen, johon luotat ja joka pystyy hoitamaan tehtävän. Rinnalle voi nimetä toissijaisen valtuutetun tai varavaltuutetun: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

"Se on kallista tai vaikeaa." Ohjattu nettipalvelu kysyy tarvittavat tiedot vaihe vaiheelta, ja valtakirjan sisällön voi laatia yhden illan aikana. DVV:n vahvistusmaksu 138 € maksetaan vasta, jos valtuutusta joskus tarvitaan.

Merkit siitä, että aikaa on vähemmän kuin luulet

Ymmärryskyky heikkenee usein vähitellen, ja läheiset huomaavat sen ensin pienistä asioista. Jos tunnistat näitä itsessäsi tai läheisessäsi, valtuutusta ei kannata enää lykätä:

• laskut jäävät maksamatta tai tulevat maksetuiksi kahteen kertaan
• pankkitunnukset tai PIN-koodit unohtuvat toistuvasti
• sovitut asiat ja tapaamiset unohtuvat
• puhelinmyyjien tai huijareiden kanssa tehdään kauppoja, joita ei ymmärretä
• lääkäri on maininnut muistitutkimukset.

Nämä eivät tarkoita, että valtuutusta ei voisi enää tehdä. Ne tarkoittavat, että se kannattaa tehdä nyt. Jos muisti on jo heikentynyt, kysy lääkäriltä arviota siitä, ymmärtääkö henkilö valtakirjan merkityksen. Todistajien pitää muutenkin merkitä valtakirjaan havaintonsa valtuuttajan kyvystä ymmärtää sen merkitys. Lausunnosta enemmän: edunvalvontavaltuutus ja lääkärinlausunto.

Onko jo liian myöhäistä?

Ei välttämättä. Ratkaisevaa on, ymmärtääkö valtuuttaja allekirjoitushetkellä, mitä valtakirja tarkoittaa. DVV jättää valtuutuksen tällä perusteella vahvistamatta vain, jos on ilmeistä, ettei hän ymmärtänyt sitä. Diagnoosi ei yksin estä valtuutuksen tekemistä.

Jos valtuuttaja ei enää ymmärrä valtakirjan merkitystä, valtuutusta ei voi tehdä. Silloin tarvitaan yleensä edunvalvoja. Sitä voi hakea käräjäoikeudelta esimerkiksi puoliso, lapsi tai muu läheinen, tai läheinen voi ilmoittaa tilanteesta DVV:lle, joka voi tehdä hakemuksen. DVV:n hakemus käräjäoikeudelle maksaa 182 €. Edunvalvoja tekee DVV:lle vuositilin, jonka tarkastus maksaa 56–480 € vuodessa varallisuuden mukaan. Edunvalvonnasta ja sen hakemisesta: edunvalvonta. Erot vertailuna: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Kun olet päättänyt: näin pääset alkuun

1. Valitse valtuutettu. Valitse ihminen, johon luotat ja joka suostuu tehtävään. Mieti myös toissijainen valtuutettu tai varavaltuutettu.
2. Päätä, mitä valtuutus koskee. Taloudelliset asiat, henkilöä koskevat asiat vai molemmat, ja mitä rajauksia tai ohjeita haluat.
3. Laadi valtakirja. Laissa on tarkat muotovaatimukset, ja virhe huomataan yleensä vasta vahvistamisvaiheessa. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa kiinteään hintaan 59 € hintatakuulla. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis.
4. Allekirjoita kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Todistajien pitää olla paikalla samanaikaisesti. Valtuuttajan omat lapset eivät voi todistaa. Kuka voi: edunvalvontavaltuutus todistajat.
5. Säilytä alkuperäinen valtakirja. Kerro valtuutetulle, missä se on. DVV:lle sitä ei lähetetä ennen kuin vahvistamista haetaan.

Koko prosessi vaihe vaiheelta: edunvalvontavaltuutus netissä. Mitä eri tavat maksavat: edunvalvontavaltuutus hinta.

Kuinka usein valtakirja kannattaa tarkistaa?

Edunvalvontavaltuutus ei vanhene. Laissa ei ole voimassaoloaikaa: valtuutus lakkaa, jos valtuuttaja peruu sen, kuolee tai jos valtuutettu luopuu tehtävästään. Kymmenen vuotta vanha valtakirja on siis yhä pätevä.

Valtakirja kannattaa silti lukea läpi aina, kun elämässä tapahtuu jotain isoa, ja muutenkin muutaman vuoden välein. Kysy itseltäsi: onko valtuutettu yhä oikea ihminen, ja pystyykö hän edelleen tehtävään? Pitävätkö ohjeet ja rajaukset yhä paikkansa? Laki muuttui 1.5.2026, ja vanhat valtakirjat ovat yhä voimassa (edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 1.5.2026). Jos valtakirjasi on tehty ennen sitä ja omistat kiinteistön, kuten omakotitalon tai mökin, varminta on tarkistaa, sanotaanko siinä kiinteistöjen myynnistä mitään.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (1, 2, 5–7, 10–12 ja 24 §) ja muutoslain 113/2026 siirtymäsäännös, Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (12 ja 34 §), Finlex
• Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto