Edunvalvontavaltuutus puolisolle – ristikkäiset valtuutukset

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Edunvalvontavaltuutus puolisolle tehdään niin, että kumpikin puoliso laatii oman valtakirjansa ja nimeää siinä toisen valtuutetuksi. Valtakirjat voi allekirjoittaa samana päivänä samojen kahden perheen ulkopuolisen todistajan läsnä ollessa. Tämä on tärkeää, koska avioliitto ei yksin anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen asioita, kun tämä ei enää itse pysty.

Ristikkäiset valtuutukset ovat tavallisin tapa, jolla pariskunnat tekevät edunvalvontavaltuutuksen. Tältä sivulta näet, miksi yhteinen valtakirja ei ole hyvä ratkaisu, ketkä kannattaa nimetä puolison lisäksi, miten todistajat valitaan kahteen asiakirjaan ja mitä tehdä, jos toinen sairastuu tai liitto päättyy.

Avioliitto ei anna oikeutta hoitaa puolison asioita

Moni olettaa, että puoliso voi hoitaa sairastuneen asiat automaattisesti. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan näin ei ole: puoliso ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi sitten, kun et enää itse pysty. Jos haluat hänet asioidesi hoitajaksi, sinun pitää valtuuttaa hänet siihen.

Käytännössä tämä näkyy ensimmäisenä pankissa ja kodin asioissa:

• Pankkitilit ja sijoitukset. Puoliso ei voi hoitaa toisen omia tilejä ilman valtuutusta tai tilinkäyttöoikeutta.
• Yhteinen koti. Avioliittolain mukaan puoliso ei saa ilman toisen kirjallista suostumusta luovuttaa yhteisenä kotina käytettyä kiinteistöä tai asuntoa, vaikka se olisi hänen omansa. Jos toinen ei enää pysty antamaan suostumusta, asia viivästyy.
• Ilman valtuutusta ratkaisu on yleensä edunvalvonta. Puoliso voi hakea edunvalvojaa käräjäoikeudelta, ja asiassa häntä kuullaan. Edunvalvoja on DVV:n valvonnassa, ja hän tarvitsee esimerkiksi asunnon myyntiin DVV:n luvan.

Edunvalvonta toimii, mutta se on raskaampi ja kalliimpi kuin valtuutus, ja edunvalvojaksi voi tulla joku muu kuin puoliso. Erot: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Ristikkäiset valtuutukset: kaksi valtakirjaa, ei yhtä yhteistä

Yhteinen edunvalvontavaltuutus kuulostaa kätevältä, mutta DVV neuvoo: selvyyden vuoksi kummankin on parempi tehdä oma valtakirja. Laki on kirjoitettu yhden valtuuttajan näkökulmasta, ja jokainen valtuutus elää omaa elämäänsä:

• Vahvistaminen on henkilökohtainen. DVV vahvistaa valtuutuksen vasta, kun juuri tämä valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan. Usein toinen puoliso sairastuu vuosia ennen toista.
• Peruuttaminen on henkilökohtainen. Kumpikin voi perua tai muuttaa omaa valtakirjaansa ilman toista.
• Toiveet ovat henkilökohtaisia. Toinen voi haluta rajata kesämökin myynnin, toinen antaa luvan lahjoihin lapsenlapsille.

Ristikkäisessä mallissa valtakirjat ovat peilikuvia: Maija valtuuttaa Matin, ja Matti valtuuttaa Maijan. Samat varahenkilöt voi nimetä kumpaankin. Kaikki muu kannattaa miettiä erikseen omien toiveiden mukaan.

DVV suosittelee lisäksi laatimaan useamman alkuperäisen kappaleen, jotta alkuperäinen on ainakin valtuuttajalla ja valtuutetulla. Kahdessa valtakirjassa tämä tarkoittaa kahta allekirjoitettua kappaletta kummastakin.

Ketkä nimetään puolison lisäksi

Puolisot ovat usein samanikäisiä. Jos toinen sairastuu, toinenkin voi olla jo iäkäs, ja jos molemmat tarvitsevat apua samaan aikaan, puoliso ei pysty hoitamaan toisen asioita. Siksi pelkkä puoliso ei riitä. Suomi.fi neuvoo miettimään valmiiksi ainakin kolme henkilöä:

• valtuutettu, yleensä puoliso
• toissijainen valtuutettu, joka ottaa tehtävän, jos puoliso ei ota sitä vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, usein aikuinen lapsi
• varavaltuutettu, joka hoitaa asiat puolison tilapäisen esteen ajan tai asiassa, jossa puoliso on esteellinen.

Yleinen ratkaisu on nimetä sama aikuinen lapsi toissijaiseksi kummankin valtakirjaan. Muista silloin perinnönjako: kun toinen puolisoista kuolee, lapsi on usein itse osakas jaossa, jossa hän edustaisi elossa olevaa vanhempaa, eikä hän silloin todennäköisesti voi toimia valtuutettuna. Varminta on nimetä varavaltuutetuksi joku perheen ulkopuolelta, koska hän voi hoitaa juuri tällaiset asiat. Roolien erot ja esimerkkimuotoilu: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Todistajat, kun puolisot allekirjoittavat samana päivänä

Kumpikin valtakirja allekirjoitetaan kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajat allekirjoittavat heti perään ja tekevät merkinnän valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys. Ristikkäisissä valtuutuksissa esteellisyys tarkistetaan kummankin asiakirjan kannalta.

Samat kaksi todistajaa käyvät mielestäni molempiin valtakirjoihin, kun he ovat esteettömiä kummankin osalta, sillä laki asettaa vaatimukset kummallekin asiakirjalle erikseen. Laissa ei kuitenkaan sanota tästä suoraan, joten jos haluat täyden varmuuden, käytä kumpaankin eri todistajia. Varminta on joka tapauksessa hoitaa allekirjoitukset kahtena erillisenä tapahtumana, koska kummassakin valtakirjassa pitää olla oma todistus: ensin toinen puoliso allekirjoittaa oman valtakirjansa, ja todistajat allekirjoittavat ja tekevät merkintänsä. Sitten sama toistetaan toisen valtakirjan kanssa. Kummassakin asiakirjassa on oma todistus omine tietoineen. Koko luettelo esteellisistä: edunvalvontavaltuutuksen todistajat.

Milloin puoliso on esteellinen valtuutettuna

Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on hän itse, hänen puolisonsa tai hänen lähisukulaisensa, kuten yhteinen lapsi. Hän ei saa edustaa myöskään silloin, kun hänen ja valtuuttajan edut voivat muuten joutua ristiriitaan. DVV:n mukaan esteellisyys voi syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai kun valtuuttajan omaisuutta myydään.

Puolisoiden kohdalla tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

• ositus, jos liitto päättyy eroon
• perinnönjako, jossa puoliso-valtuutettu on itse osakas
• kauppa tai laina puolisoiden välillä
• valtuuttajan asunnon myynti tai vuokraus puolisoiden yhteiselle lapselle.

Valtuutettu ei myöskään saa antaa lahjoja itselleen.

Yhteinen koti. Kun puoliso-valtuutettu myy yhteisen kodin, hän toimii sekä omasta että valtuuttajan puolesta ja antaa käytännössä itse suostumuksen, jota avioliittolaki edellyttää. Ostaja on ulkopuolinen, mutta kauppahinnan jako ja asunnon kohtalo koskevat kumpaakin, eikä esteellisyyden tulkinta tällaisessa tilanteessa ole vakiintunut. Varminta on, että valtakirjassa on perheen ulkopuolinen varavaltuutettu, koska hän voi tarvittaessa edustaa valtuuttajaa kaupassa. Käytäntö vaihtelee – varmista tarvittaessa ajankohtainen tilanne DVV:ltä ennen kauppaa. Jos tilanteesi on tällainen, kysy meiltä – autamme. Kaupan vaiheet: edunvalvontavaltuutus ja asunnon myynti.

Esteellisyyden ratkaisee varavaltuutettu. Jos varavaltuutettua ei ole, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä DVV voi määrätä edunvalvojan hoitamaan sen yhden asian.

Avopuolisot

Edunvalvontavaltuutus toimii avopuolisoilla samalla tavalla. Kumpikin tekee oman valtakirjansa ja voi nimetä toisen valtuutetuksi. Laissa puolisoksi lasketaan myös yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä, joten todistajien ja esteellisyyden säännöt koskevat avopuolisoa samoin kuin aviopuolisoa.

Erot ovat muualla. Avioliittolain säännöt yhteisen kodin luovuttamisesta on kirjoitettu aviopuolisoille, enkä suosittele avopuolisoita luottamaan samaan suojaan kodin myynnissä. Varminta on kirjoittaa toiveet yhteisestä kodista valtakirjaan, koska silloin valtuutettu tietää, mitä valtuuttaja haluaa. Vahvistamisvaiheessa DVV kuulee lain mukaan valtuuttajan aviopuolisoa, ja avopuolisoa lain esitöiden mukaan muuna läheisenä. Avopuolisot eivät myöskään peri toisiaan ilman testamenttia. Siksi valtuutus on avopuolisoille vielä tärkeämpi kuin aviopuolisoille.

Kun toinen puoliso sairastuu

Kun toinen puoliso ei enää pysty hoitamaan asioitaan, terve puoliso hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä. Hakemukseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto siitä, ettei valtuuttaja enää pysty hoitamaan valtuutuksen kattamia asioita. DVV:n päätös maksaa 138 €. Vaiheet: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Terveen puolison oma valtakirja jää odottamaan. Tarkistakaa se nyt: koska sen valtuutettu on sairastunut puoliso, käytännössä toissijainen valtuutettu hoitaisi asiat, jos tervekin puoliso sairastuu. Jos toissijaista ei ole nimetty, terveen puolison kannattaa tehdä uusi valtakirja niin kauan kuin hän ymmärtää sen merkityksen.

Ero tai asumusero

Laissa ei ole sääntöä, jonka mukaan edunvalvontavaltuutus raukeaisi avioerossa tai avoliiton päättyessä. Valtuutus päättyy vain, jos valtuuttaja peruu sen, kuolee, valtuutettu luopuu tehtävästä tai valtuuttajalle määrätään edunvalvoja samoihin asioihin.

Jos et enää halua entistä puolisoasi valtuutetuksi, peru valtuutus itse:

• Ennen vahvistamista ota valtakirja takaisin tai hävitä se, ja tee tarvittaessa uusi. Uusi valtakirja kumoaa vanhan siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa.
• Vahvistamisen jälkeen peruuttaminen tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Päätös maksaa 103 €.

Peruminen onnistuu vain, jos ymmärrät sen merkityksen. Ero on siksi hyvä hetki käydä valtakirja läpi.

Mitä kaksi valtuutusta maksaa

Kumpikin valtakirja on oma asiakirjansa, joten kustannukset lasketaan valtakirjaa kohden. DVV:n vahvistamispäätös maksaa 138 €, ja koska kumpikin valtuutus vahvistetaan omalla päätöksellään, varaudu maksuun kummastakin, kun ja jos se otetaan käyttöön. Koska puolisot sairastuvat harvoin samaan aikaan, maksut tulevat yleensä eri vuosina, ja osaa valtuutuksista ei koskaan tarvitse vahvistaa. Hintavertailu tekotavoittain: edunvalvontavaltuutus hinta.

Kaksi valtakirjaa on helpointa laatia samalla istumalla. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa: palvelu kysyy valtuutetun, toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun, ja allekirjoitusohjeet kertovat, miten todistajat merkitsevät tietonsa. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Kumpikin valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille todistajien ollessa yhtä aikaa läsnä. Koko reitti: edunvalvontavaltuutus netissä.

Vanhat valtakirjat ja 1.5.2026 muutos

Jos teitte valtakirjat ennen 1.5.2026, katsokaa, mainitaanko niissä kiinteistöt. 1.5.2026 alkaen allekirjoitetussa valtakirjassa taloudellisten asioiden valtuutus kattaa myös kiinteistön myynnin ja panttaamisen, ellei sitä ole rajattu. Vanhemmissa valtakirjoissa kiinteistön myynti edellyttää erillistä mainintaa. Jos sitä ei ole ja omistatte esimerkiksi omakotitalon tai mökin omalla tontilla, DVV neuvoo tekemään uuden valtakirjan.

Jos tilanteenne on monimutkainen, esimerkiksi toisella on lapsia aiemmasta liitosta tai yhteinen yritys, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (4, 6–8, 11, 12, 17, 18, 20, 21, 24, 26 ja 28 §), Finlex
• Avioliittolaki 234/1929 (38–40 §), Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (12, 72 ja 73 §), Finlex
• Perintökaari 40/1965 (2 ja 3 luku: perillisjärjestys, avopuoliso ei ole lakimääräinen perillinen), Finlex
• Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutuksen valmistelu, Suomi.fi