Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta – mikä ero?

Frans Kaartinen. Julkaistu 8.10.2026. Lukuaika noin 10 min.

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat Suomessa kaksi virallista tapaa järjestää asioiden hoito, kun ihminen ei enää itse pysty siihen. Edunvalvontavaltuutuksen ihminen tekee itse etukäteen, kun taas edunvalvonnassa viranomainen määrää hänelle edunvalvojan. Molemmat suojaavat ihmistä, mutta ne eroavat siinä, kuka päättää, mitä se maksaa ja kuinka tiukasti asioiden hoitoa valvotaan.

Lyhyt vastaus kysymykseen edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta: jos ihminen vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa, valtuutus on lähes aina kevyempi, edullisempi ja omannäköisempi ratkaisu. Edunvalvontaa tarvitaan, kun valtuutusta ei ole tehty ajoissa.

Erot lyhyesti

Mitä kumpikin tarkoittaa

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla nimeät etukäteen ihmisen, joka hoitaa asiasi, jos et myöhemmin itse pysty. Valtuutus tehdään kirjallisesti, allekirjoitetaan kahden todistajan läsnä ollessa ja säilytetään kotona. Kun sitä tarvitaan, valtuutettu hakee vahvistamista DVV:ltä. Valtuutuksesta säädetään laissa edunvalvontavaltuutuksesta.

Edunvalvonta on viranomaisen järjestämä tuki ihmiselle, joka ei pysty hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja voi olla omainen tai valtion yleinen edunvalvoja. Edunvalvonnasta säädetään holhoustoimilaissa, ja DVV valvoo edunvalvojan toimintaa tarkasti. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan kaikkia päämiehen taloudellisia asioita tai vain yksittäistä asiaa, esimerkiksi perinnönjakoa tai asunnon myyntiä. Hakeminen, edunvalvojan tehtävät ja kulut on koottu oppaaseen edunvalvonta.

Edunvalvojan määrääminen ei itsessään vie ihmiseltä oikeutta päättää omista asioistaan. Hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa vain käräjäoikeuden päätöksellä.

Miksi valtuutus on useimmille parempi

Päätösvalta säilyy sinulla. Valitset itse ihmisen, joka asioitasi hoitaa, ja voit antaa hänelle ohjeita. Edunvalvonnassa viranomainen tekee valinnan, ja edunvalvojaksi voi tulla myös vieras yleinen edunvalvoja.

Arki sujuu joustavammin. Edunvalvoja tarvitsee DVV:n luvan moniin merkittäviin toimiin, kuten asunnon myyntiin tai perinnönjakoon. Valtuutettu voi toimia valtuutuksen rajoissa ilman erillisiä lupia, ellei valtuutuksessa ole toisin määrätty.

Kulut jäävät pienemmiksi. Edunvalvonnasta aiheutuu yleensä vuosittaisia kuluja. Valtuutuksen kulut ovat useimmiten kertaluonteisia.

Valvonta on kevyempää, mutta ei olematonta. Valtuutetunkin pitää tehdä DVV:lle omaisuusluettelo, pitää kirjaa ja toimia valtuuttajan parhaaksi. DVV voi puuttua, jos valtuutettu toimii väärin.

DVV itsekin kuvaa valtuutusta joustavammaksi ja nopeammaksi tavaksi järjestää asioiden hoito kuin edunvalvonta.

Esimerkki: sama tilanne kahdella tavalla

Äidin muistisairaus on edennyt, ja hän muuttaa hoivakotiin. Kotiasunto pitää myydä, laskut maksaa ja eläke ohjata hoitomaksuihin.

Jos äiti on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja nimennyt tyttärensä valtuutetuksi, tytär hankkii lääkärinlausunnon ja hakee vahvistamista DVV:ltä. Kun DVV on vahvistanut valtuutuksen, tytär esittää päätöksen pankille ja hoitaa laskut. Jos koti on asunto-osake, valtuutus koskee taloudellisia asioita eikä myyntiä ole rajattu, hän voi myydä asunnon ilman DVV:n lupaa. Jos koti on kiinteistö, kuten omakotitalo, valtakirjan pitää lisäksi olla allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin tai siinä pitää olla kiinteistöistä erillinen määräys. Kolmen kuukauden kuluessa hän antaa DVV:lle omaisuusluettelon. Vuositiliä ei tarvita, ellei äiti ole sitä valtakirjassa määrännyt.

Jos valtuutusta ei ole, joku hakee äidille edunvalvojaa. Jos äiti ei enää ymmärrä asiaa, edunvalvoja määrätään käräjäoikeudessa. Tytär voi pyytää, että hänet määrätään edunvalvojaksi, mutta lopullisesti asian ratkaisee viranomainen. Kun edunvalvoja on määrätty, asunnon myyntiin haetaan DVV:n lupa, ja edunvalvoja tekee DVV:lle vuositilin joka vuosi niin kauan kuin edunvalvonta jatkuu. DVV perii hakemuksesta, lupapäätöksestä ja vuositilien tarkastuksesta maksut, ellei äiti ole pienituloinen.

Lopputulos voi olla sama, mutta edunvalvonnassa matka on pidempi, kalliimpi ja tiukemmin valvottu. Molemmissa tavoite on kuitenkin sama: äidin asiat hoidetaan hänen etunsa mukaisesti.

Mitä edunvalvoja tekee

Edunvalvojan tehtävät ovat lain tarkasti säätelemiä:

• Omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta.
• Vuositili DVV:lle jokaiselta tilikaudelta ja lopuksi päätöstili, kun tehtävä päättyy.
• Luvat DVV:ltä esimerkiksi asunnon tai muun kiinteistön myyntiin ja perinnönjakoon.
• Päämiehen kuuleminen: edunvalvojan pitää kysyä päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos se on mahdollista, ja jättää hänelle käyttövaraa.

Edunvalvontavaltuutetun velvollisuudet ovat kevyemmät: omaisuusluettelo ja kirjanpito ovat pakollisia, mutta vuositili ja luvat vain, jos valtakirjassa on niin määrätty.

Voivatko valtuutus ja edunvalvonta olla voimassa yhtä aikaa?

Eivät samoissa asioissa. Jos valtuuttajalle määrätään edunvalvoja, valtuutus lakkaa niiltä osin kuin edunvalvojan tehtäviin kuuluu samoja asioita. Toisaalta DVV ei voi vahvistaa valtuutusta, jos valtuuttajalla on jo edunvalvoja niissä asioissa, joita valtuutus koskee.

Rinnakkain ne voivat olla, jos ne koskevat eri asioita. Esimerkiksi valtuutus voi kattaa taloudelliset asiat, ja edunvalvoja voidaan määrätä yksittäiseen asiaan, jossa valtuutettu on esteellinen eikä varavaltuutettua ole.

Mitä kumpikin maksaa

Alla ovat DVV:n vuoden 2026 maksut ja yleisen edunvalvonnan palkkio. Ne tarkistetaan vuosittain.

Pienituloisilta osa maksuista jää perimättä. Tarkemmat laskelmat: mitä edunvalvontavaltuutus maksaa.

Kun läheinen ei enää pysty: kumpi on vielä mahdollinen

Moni kysyy, onko valtuutukselle jo liian myöhäistä, kun vanhemmalla on todettu muistisairaus. Ratkaisevaa ei ole diagnoosi vaan ymmärrys: valtuutuksen voi tehdä, jos ihminen vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa ja kenelle hän antaa asiansa hoidettavaksi.

• Jos hän ymmärtää, tehkää valtuutus nyt. Hankkikaa allekirjoituksen yhteyteen lääkärinlausunto ymmärryksestä, ja valitkaa todistajiksi perheen ulkopuoliset ihmiset.
• Jos ymmärrys on epävarma, keskustelkaa hoitavan lääkärin kanssa ennen allekirjoitusta. Valtuutus, jota ei voida vahvistaa, ei auta ketään.
• Jos hän ei enää ymmärrä, valtuutusta ei voi tehdä. Silloin vaihtoehto on edunvalvonta tai kevyempi järjestely, jos sellainen riittää.

Edunvalvontaa ei voi jälkikäteen muuttaa valtuutukseksi, koska valtuutuksen voi tehdä vain ihminen itse.

Miten ottaa asia puheeksi vanhemman kanssa

Moni aikuinen lapsi lykkää keskustelua, koska se tuntuu puheelta vanhenemisesta tai epäluottamuksesta. Usein keskustelu on helpompi kuin odottaa.

• Aloita omasta varautumisesta. "Mietin, kuka hoitaisi minun asiani, jos sairastuisin" on helpompi aloitus kuin "sinun muistisi heikkenee".
• Puhu valinnanvapaudesta. Valtuutuksella vanhempi päättää itse, kuka hänen asioitaan hoitaa. Ilman sitä päätöksen tekee viranomainen.
• Anna aikaa. Vanhemman ei tarvitse päättää heti. Valtuutetun valinta on iso asia, ja siitä kannattaa puhua myös muiden lasten kanssa.
• Tarjoa käytännön apua. Monelle kynnys on asiakirjan laatiminen. Kun lupaat auttaa netissä täyttämisessä ja todistajien järjestämisessä, päätös on helpompi tehdä.

Jos vanhempi kieltäytyy, se on hänen oikeutensa. Asiaan voi palata myöhemmin, kunhan se tapahtuu ajoissa.

Miten kumpikin otetaan käyttöön

Valtuutus: valtuutettu hakee vahvistamista DVV:ltä ja toimittaa sille alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunnon. Vaiheet on kuvattu oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Edunvalvonta järjestyy jollakin näistä tavoista:

• Ihminen, joka vielä ymmärtää asian, hakee itse edunvalvojaa DVV:ltä ja voi ehdottaa tiettyä henkilöä. DVV voi silloin määrätä edunvalvojan itse.
• Omainen, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto ilmoittaa DVV:lle edunvalvonnan tarpeesta.
• DVV, ihminen itse tai hänen vanhempansa, puolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä hakee edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudelta.

Kumpikin käsittely kestää yleensä useita kuukausia, ja käräjäoikeuden kautta kulkeva edunvalvonta tavallisesti pidempään. DVV julkaisee ajantasaiset käsittelyajat sivuillaan.

Yleinen vai yksityinen edunvalvoja

Edunvalvojaksi voidaan määrätä omainen, jos hän suostuu tehtävään ja on siihen sopiva. Häntä kutsutaan yksityiseksi edunvalvojaksi. Jos sopivaa omaista ei ole, edunvalvojaksi määrätään valtion yleinen edunvalvoja oikeusaputoimistosta. DVV valvoo kummankin toimintaa: omaisuusluettelo, vuositili ja luvat koskevat molempia.

Mikä muuttui 1.5.2026

Edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevia lakeja muutettiin 1.5.2026.

• Valtuutus: kun valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin, taloudellisia asioita hoitava valtuutettu voi myydä tai pantata kiinteistön ilman erillistä mainintaa. Lahjoja koskeva muutos koskee kaikkia valtuutuksia, myös vanhoja: valtuutettu saa antaa tavanomaisia, arvoltaan vähäisiä lahjoja myös omille läheisilleen, esimerkiksi omille lapsilleen, jos lahjojen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Itselleen hän ei saa antaa lahjoja.
• Edunvalvonta: edunvalvoja ei enää tarvitse DVV:n lupaa esimerkiksi metsän myyntiin tai kuolinpesän yhteishallintosopimukseen, mutta asunnon myynti vaatii edelleen luvan.

Ero säilyy siis selvänä: valtuutettu toimii valtakirjan rajoissa, edunvalvoja DVV:n lupien varassa.

Milloin edunvalvontaa tarvitaan, vaikka valtuutus on tehty

Edunvalvoja voidaan tarvita myös silloin, kun valtuutus on olemassa:

• valtuutus ei kata kaikkia tarvittavia asioita
• valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, eikä toissijaista valtuutettua ole nimetty
• valtuutettu on tilapäisesti estynyt, eikä varavaltuutettua ole nimetty
• valtuutettu toimii vastoin valtuuttajan etua, ja DVV puuttuu tilanteeseen.

Siksi valtuutukseen kannattaa nimetä toissijainen valtuutettu ja miettiä laajuus huolella. Ohjeet: edunvalvontavaltuutus netissä.

Kevyemmät vaihtoehdot

Kaikki tilanteet eivät vaadi kumpaakaan. Jos ihminen ymmärtää asiansa mutta tarvitsee apua arjessa, kevyempi järjestely voi riittää:

• Tavallinen valtakirja on voimassa vain niin kauan kuin valtakirjan antaja ymmärtää, mitä on valtuuttanut. Monet pankit eivät hyväksy tavallista valtakirjaa, jos niille selviää, että valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan.
• Suomi.fi-valtuuksilla voi antaa toiselle oikeuden asioida tietyissä sähköisissä palveluissa.
• Tilinkäyttöoikeudella läheinen voi maksaa laskuja tietyltä pankkitililtä.

Pitkäaikaiseen varautumiseen nämä eivät riitä. Siihen tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on edunvalvonnalla ja edunvalvontavaltuutuksella?

Edunvalvontavaltuutuksessa ihminen valitsee itse etukäteen, kuka hänen asioitaan hoitaa ja mitä asioita valtuutus koskee. Edunvalvonnassa DVV tai käräjäoikeus määrää edunvalvojan, ja DVV valvoo tämän toimintaa tiukemmin.

Kumpi on halvempi, edunvalvonta vai edunvalvontavaltuutus?

Yleensä valtuutus. Sen kulut ovat useimmiten kertaluonteisia: laatiminen ja DVV:n vahvistamismaksu 138 €. Edunvalvonnasta aiheutuu tavallisesti vuosittaisia kuluja, kuten vuositilin tarkastus ja edunvalvojan palkkio.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä, jos on jo muistisairaus?

Voi, jos ihminen vielä ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Allekirjoituksen yhteyteen kannattaa silloin hankkia lääkärinlausunto ymmärryksestä.

Voiko edunvalvonnan muuttaa valtuutukseksi?

Ei, jos ihminen ei enää ymmärrä valtuutuksen merkityksen. Valtuutuksen voi tehdä vain itse, ja vain silloin, kun on siihen kykenevä.

Tarvitseeko edunvalvontavaltuutetun tehdä vuositili?

Vain, jos valtakirjassa on niin määrätty tai DVV pyytää tiliä erikseen. Omaisuusluettelo pitää kuitenkin tehdä aina, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita.

Voiko edunvalvontavaltuutettu myydä asunnon?

Asunto-osakkeen voi myydä, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita eikä myyntiä ole valtakirjassa rajattu. Kiinteistön, kuten omakotitalon, voi myydä, jos valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin eikä myyntiä ole kielletty, tai jos vanhemmassa valtakirjassa on siitä erillinen määräys. Edunvalvoja sen sijaan tarvitsee asunnon myyntiin DVV:n luvan.

Voiko omainen ryhtyä edunvalvojaksi?

Voi. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös omainen, jos hän suostuu tehtävään ja on siihen sopiva. Edunvalvojana hän on kuitenkin DVV:n valvonnassa ja tarvitsee lupia monille toimille.

Mitä yleinen edunvalvoja tekee?

Yleinen edunvalvoja on valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä edunvalvoja. Hänet määrätään, jos sopivaa omaista ei ole. Hän hoitaa päämiehen raha-asioita samoin velvollisuuksin kuin muukin edunvalvoja ja perii työstään palkkion.

Voiko edunvalvojan vaihtaa?

Edunvalvoja vapautetaan tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi, jos siihen on muu erityinen syy tai jos hän itse pyytää sitä. Tilalle määrätään toinen edunvalvoja. Jos päämies tai omainen on tyytymätön edunvalvojaan, asiasta kannattaa ottaa ensin yhteyttä DVV:hen.

Voiko edunvalvojan saada ilman käräjäoikeutta?

Voi, jos ihminen itse ymmärtää asian ja hakee edunvalvojaa DVV:ltä. DVV voi silloin määrätä edunvalvojan, esimerkiksi hänen ehdottamansa omaisen. Jos ihminen ei enää ymmärrä asiaa, edunvalvojan määrää käräjäoikeus.

Tarvitaanko valtuutus, jos olemme naimisissa?

Tarvitaan. Avioliitto ei anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen asioita, esimerkiksi tämän pankkitilejä tai osuutta yhteisestä asunnosta.

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999, Finlex
• Aikuisen edunvalvonta, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutus, Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvonta, Oikeuspalveluvirasto