Edunvalvontahakemus – näin haet edunvalvojaa läheiselle tai itsellesi

Frans Kaartinen. Julkaistu 10.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontahakemus eli hakemus edunvalvojan määräämiseksi tehdään joko Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) tai suoraan käräjäoikeudelle. Jos ihminen ymmärtää asian ja hakee edunvalvojaa itselleen, hakemus menee DVV:lle. Jos läheinen ei enää ymmärrä asiaa, omainen tekee DVV:lle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta tai hakemuksen käräjäoikeudelle.

Tässä oppaassa käymme läpi edunvalvonnan hakemisen vaihe vaiheelta: mikä reitti sopii teidän tilanteeseenne, mitä liitteitä tarvitaan, mitä edunvalvojan määrääminen maksaa ja mitä voit tehdä, kun laskut eivät voi odottaa päätöstä.

Kolme reittiä lyhyesti

Kaikissa reiteissä tarvitaan selvitys siitä, ettei ihminen pysty hoitamaan asioitaan, yleensä lääkärinlausunto.

Ennen hakemusta: ymmärtääkö läheisesi vielä?

Edunvalvonta on viimeinen keino. Edunvalvoja määrätään vain, jos asiat eivät tule hoidetuiksi muulla tavoin. Kysy siksi ensin kaksi asiaa.

Riittävätkö kevyemmät keinot? Jos läheinen ymmärtää asiansa mutta tarvitsee apua arjessa, apu voi löytyä Suomi.fi-valtuuksista, tilinkäyttöoikeudesta ja tavallisesta valtakirjasta. Vaihtoehdot palveluittain on koottu oppaaseen puolesta asiointi.

Voiko läheinen vielä tehdä valtuutuksen? Jos hän ymmärtää, mitä allekirjoittaa ja kenelle antaa asiansa hoidettavaksi, edunvalvontavaltuutus on yleensä parempi reitti kuin edunvalvonta. Hän valitsee itse, kuka asioita hoitaa, eikä DVV:n lupia tarvita esimerkiksi asunnon myyntiin. Ratkaisevaa on ymmärrys, ei diagnoosi: myös muistisairauden alkuvaiheessa valtuutuksen voi usein vielä tehdä. Lue edunvalvontavaltuutus muistisairaalle.

Jos läheinen on jo tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, edunvalvontaa ei haeta. Sen sijaan haetaan valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Reitti 1: hakemus edunvalvojasta itselle

Täysi-ikäinen voi hakea edunvalvojaa itselleen DVV:ltä, jos hän tarvitsee apua raha-asioissaan terveydellisistä syistä. DVV voi määrätä edunvalvojan ilman käräjäoikeutta, kun kaksi ehtoa täyttyy: hakija ymmärtää asian merkityksen, ja hän pyytää tiettyä ihmistä edunvalvojakseen.

• Ehdotettu edunvalvoja voi olla esimerkiksi aikuinen lapsi. Hakemukseen liitetään hänen kirjallinen suostumuksensa.
• Lääkärinlausunto kertoo, miksi hakija ei pysty itse hoitamaan raha-asioitaan.
• Kuuleminen. DVV kuulee hakijaa, ensisijaisesti videopuhelulla.
• Maksu. DVV:n päätös edunvalvojan määräämisestä maksaa 130 €. Maksua ei peritä, jos hakijan nettotulot ovat alle 11 720 € vuodessa.

Ohjeet ja lomake ovat DVV:n sivulla Näin haet itsellesi edunvalvojaa. Jos hakija ymmärtää asian näin hyvin, kannattaa samalla miettiä, riittäisikö edunvalvontavaltuutus. Se on kevyempi ja jättää valinnan hänelle itselleen.

Reitti 2: ilmoitus DVV:lle läheisen puolesta

Kun läheinen ei enää ymmärrä asiaa, tavallisin tie on ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta. Holhoustoimilain mukaan jokainen, joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta ihmisestä, voi ilmoittaa siitä DVV:lle, ja ammattilaiset voivat tehdä sen vaitiolovelvollisuuden estämättä. Ilmoituksen voi siis tehdä omainen, naapuri, sosiaalitoimi, terveydenhuolto tai pankki.

Ilmoitus on ilmoittajalle maksuton. DVV ei lähtökohtaisesti kerro ilmoittajan henkilöllisyyttä kenellekään, mutta ilmoittajalle ei myöskään kerrota, miten asia etenee. Jos haluat itse ryhtyä edunvalvojaksi, kerro se ilmoituksessa ja liitä mukaan suostumuksesi.

DVV selvittää tilanteen. Se pyytää tarvittaessa lääkärinlausunnon hoitavalta lääkäriltä, ja pankkien, Kelan, eläkelaitosten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon on annettava sille tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. DVV kuulee läheistä ja tarvittaessa esimerkiksi puolisoa tai lapsia. DVV:n mukaan pelkkä sairaus tai palvelutalossa asuminen ei riitä perusteeksi, jos asiat tulevat muuten asianmukaisesti hoidetuiksi. Jos DVV katsoo, että edunvalvoja tarvitaan, se tekee hakemuksen käräjäoikeudelle. DVV:n hakemus maksaa 182 €, ja maksu peritään päämieheltä, ellei hänen nettotulonsa jää alle 11 720 € vuodessa.

Ilmoituksessa kannattaa kertoa:

• kenestä on kyse ja mitkä asiat ovat jääneet hoitamatta, esimerkiksi erääntyneet laskut tai hakematta jääneet etuudet
• onko läheisellä jo jokin valtuutus, kuten edunvalvontavaltuutus, valtakirja tai tilinkäyttöoikeus
• kuka voisi toimia edunvalvojana ja suostuuko hän tehtävään
• onko jokin asia kiireellinen, esimerkiksi asunnon myynti tai vuokrasopimus.

Ilmoituksen voi tehdä DVV:n sähköisellä lomakkeella "Ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä" tai paperilla. DVV:n mukaan ei haittaa, vaikka et tietäisi vastausta kaikkiin kohtiin. Kerro kuitenkin hoitavan lääkärin yhteystiedot, jotta DVV voi pyytää lausunnon. Ohjeet ovat DVV:n sivulla Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä.

Reitti 3: hakemus suoraan käräjäoikeudelle

Edunvalvojan määräämistä voi hakea myös suoraan käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä DVV, ihminen itse tai hänen edunvalvojansa, vanhempansa, aviopuolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä. Hakemus tehdään kirjallisesti käräjäoikeuteen, ja Suomi.fi:n mukaan se voi olla vapaamuotoinen. Oikean käräjäoikeuden ja yhteystiedot löydät osoitteesta tuomioistuimet.fi. Käräjäoikeus perii hakemusasioista yleensä hakemusmaksun, joka on tuomioistuinten maksuluettelossa. Kun DVV vie asian käräjäoikeuteen, käräjäoikeus ei peri DVV:ltä hakemusmaksua, vaan päämieheltä peritään DVV:n oma maksu.

Hakemukseen kirjoitetaan:

• kenelle edunvalvojaa haetaan ja miksi
• mitä asioita edunvalvojan pitäisi hoitaa, kaikkia taloudellisia asioita vai yksittäistä asiaa
• kuka edunvalvojaksi ehdotetaan
• liitteiksi lääkärinlausunto ja ehdotetun edunvalvojan kirjallinen suostumus.

Käräjäoikeus kuulee ennen päätöstä sitä, jolle edunvalvojaa haetaan, ja yleensä myös hänen puolisoaan. Jos läheisellä on edunvalvontavaltuutus, jonka voimassaoloon päätös voi vaikuttaa, myös valtuutettua kuullaan. Käräjäoikeus kuulee tarvittaessa myös DVV:tä. Tuomioistuimen hakemusasioista ja niiden maksuista kerrotaan sivulla Edunvalvojan määrääminen.

Liitteet: lääkärinlausunto ja suostumus

Lääkärinlausunto on hakemuksen tärkein liite. Siitä pitää käydä ilmi läheisen terveydentila ja se, miten se vaikuttaa hänen kykyynsä hoitaa raha-asioitaan ja ymmärtää edunvalvonnan merkitys. Lausunnon voi pyytää omalta lääkäriltä, terveysasemalta tai hoitokodin lääkäriltä. Julkisessa terveydenhuollossa lääkärinlausunnosta voidaan periä enintään 60,60 €, ja lisäksi voi tulla käyntimaksu.

Suostumus tarvitaan aina siltä, jota ehdotetaan edunvalvojaksi. DVV:llä on sitä varten lomake "Suostumus edunvalvojaksi ja lausuma tilikausien yhdistämisestä". Laki edellyttää, että edunvalvoja on tehtävään sopiva ja suostuu siihen. Ennen kuin lupaudut, lue oppaasta edunvalvoja, mitä tehtävä käytännössä vaatii: omaisuusluettelon kolmessa kuukaudessa, kirjanpidon, vuositilit ja luvat suuriin toimiin.

Jos sopivaa omaista ei ole, hakemuksessa voi pyytää yleistä edunvalvojaa. Hänet määrätään valtion edunvalvontatoimistosta: yleinen edunvalvonta.

Kun asiat eivät voi odottaa

Edunvalvojan määrääminen kestää yleensä useita kuukausia, ja käräjäoikeuden kautta kulkeva asia tavallisesti pidempään. DVV julkaisee ajantasaiset käsittelyajat sivuillaan.

• Väliaikainen määräys. Käräjäoikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen edunvalvojasta jo ennen lopullista päätöstä. Jos asia ei voi odottaa, määräys voidaan antaa jopa kuulematta ensin läheistä. Kerro hakemuksessa, mikä on kiireellistä ja miksi.
• Suomi.fi-valtuudet. Suomi.fi:n mukaan voit jatkaa asioiden hoitamista läheisen aiemmin antamilla valtuuksilla, kunnes edunvalvoja on määrätty. Kun edunvalvoja määrätään, ne valtuudet, joilla voi vaihtaa pankkitilin numeron, mitätöityvät automaattisesti. Muut jäävät voimaan.
• Laskut. Pyydä laskuttajilta lisäaikaa eräpäiviin ja kerro, että edunvalvonta on vireillä.
• Pankki. Kerro pankille, että edunvalvonta on vireillä. Pankki päättää itse, miten se suhtautuu tilinkäyttöoikeuteen ja valtakirjoihin odotusaikana, joten kysy asiasta suoraan pankista.

Päätöksen jälkeen

Päätös lähetetään yleensä Suomi.fi-viesteihin tai postitse sekä päämiehelle että edunvalvojalle. Kun edunvalvoja on määrätty, tieto merkitään DVV:n holhousasioiden rekisteriin. Käräjäoikeuden päätöstä noudatetaan heti, vaikka siitä valitettaisiin. Valittaa voi jokainen, jolla oli oikeus tehdä hakemus.

Edunvalvoja aloittaa ilmoittamalla pankille, kuka voi käyttää päämiehen tilejä, ja tekee DVV:lle omaisuusluettelon kolmen kuukauden kuluessa. Sen jälkeen hän tekee vuositilin joka vuosi. DVV selvittää neljännen kalenterivuoden aikana, tarvitaanko edunvalvontaa yhä, ja sen jälkeen joka neljäs vuosi, ellei tarve ole ilmeisen pysyvä.

Mitä edunvalvojan määrääminen maksaa

DVV:n maksuja ei peritä, jos päämiehen nettotulot ovat alle 11 720 € vuodessa. Lisäksi edunvalvojalla on oikeus palkkioon asetuksen mukaan, oli hän yleinen edunvalvoja tai omainen. Koko edunvalvonnan kulut on koottu oppaaseen edunvalvonta.

Tee oma valtuutuksesi, jotta läheisesi ei joudu tähän

Moni omainen huomaa hakemusta tehdessään, kuinka paljon helpompaa kaikki olisi ollut, jos läheinen olisi ehtinyt tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Sama koskee sinua. Kun teet oman valtuutuksesi nyt, omaisesi eivät joudu aikanaan hakemaan sinulle edunvalvojaa, vaan he hakevat DVV:ltä vain valtuutuksen vahvistamista.

Valtuutus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, ja vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä. Jos tilanteesi on monimutkainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki holhoustoimesta 442/1999, Finlex
• Näin haet itsellesi edunvalvojaa, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvonnan hakeminen, Suomi.fi
• Maksut, Tuomioistuinvirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvojan määrääminen, Tuomioistuinvirasto