Edunvalvoja – tehtävät, oikeudet ja kuka voi olla edunvalvoja

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 10 min.

Edunvalvoja on henkilö, jonka käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto (DVV) määrää hoitamaan toisen ihmisen raha-asioita ja omaisuutta, kun tämä ei sairauden tai heikentyneen terveyden vuoksi enää pysty hoitamaan niitä itse. Edunvalvoja voi olla omainen tai valtion yleinen edunvalvoja, ja DVV valvoo kumpaakin samalla tavalla.

Tämä opas on kirjoitettu erityisesti omaiselle: sinulle, jota on pyydetty edunvalvojaksi, tai sinulle, jonka äidille tai isälle edunvalvojaa nyt haetaan. Käymme läpi, mitä edunvalvoja tekee, mitä hän saa ja ei saa tehdä, mitä tehtävästä maksetaan ja miten se eroaa edunvalvontavaltuutuksesta, jonka ihminen voi tehdä itse etukäteen.

Lyhyesti

• Kuka: tehtävään sopiva ihminen, joka suostuu siihen. Useimmiten omainen tai yleinen edunvalvoja.
• Mitä: hoitaa päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita ja edustaa häntä niissä.
• Velvollisuudet: omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa, kirjanpito, vuositili joka vuosi ja päätöstili lopuksi.
• Luvat: esimerkiksi asunnon myynti ja perinnönjako vaativat DVV:n luvan.
• Oikeudet: kulujen korvaus ja asetuksen mukainen palkkio päämiehen varoista, ellei päämies ole pienituloinen.

Kuka voi olla edunvalvoja

Laki sanoo lyhyesti: edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa siihen suostumuksensa. Sopivuutta arvioitaessa katsotaan hänen taitoaan ja kokemustaan sekä tehtävän laatua ja laajuutta. Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvoja.

• Yksityinen edunvalvoja on yleensä aikuinen lapsi, puoliso, sisarus tai muu läheinen. Hän tekee tehtävää omassa nimessään, ja hänellä on samat velvollisuudet kuin ammattilaisella.
• Yleinen edunvalvoja on valtion edunvalvontatoimiston työntekijä. Hänet määrätään yleensä silloin, kun sopivaa omaista ei ole tai kukaan ei voi ottaa tehtävää. Lisää oppaassa yleinen edunvalvonta.
• Useampi edunvalvoja. Käräjäoikeus tai DVV voi määrätä useita edunvalvojia, esimerkiksi kaksi sisarusta. Silloin he hoitavat tehtävät yhdessä, ellei tehtäviä ole jaettu heidän kesken.

DVV:n mukaan maksuhäiriömerkintä voi estää ehdotetun omaisen määräämisen. Ehdotetulta edunvalvojalta tarvitaan aina kirjallinen suostumus. Miten edunvalvojaa haetaan ja kuka hakemuksen voi tehdä, on kerrottu oppaassa edunvalvonnan hakeminen.

Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvojan tehtävät on kirjattu holhoustoimilakiin (442/1999). Ellei käräjäoikeus ole rajannut tehtävää, edunvalvoja edustaa päämiestään kaikissa omaisuutta ja taloutta koskevissa asioissa.

Raha-asioiden hoito päämiehen hyväksi

Omaisuutta hoidetaan niin, että se ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Käytännössä edunvalvoja maksaa laskut, hakee etuudet, hoitaa verot ja pitää huolta vakuutuksista. Kodin tai muun omaisuuden, jota päämies tarvitsee asumiseen tai jolla on hänelle erityistä arvoa, edunvalvoja säilyttää. Muut säästöt sijoitetaan turvallisesti ja kohtuullisella tuotolla.

Käyttövarat ja päämiehen mielipide

Päämiehelle jätetään hänen tarpeisiinsa nähden kohtuullinen määrä käyttövaroja ja se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaiseen käyttöön. Ennen tärkeää päätöstä edunvalvojan on kysyttävä päämiehen mielipidettä, jos se onnistuu ilman suurta hankaluutta ja päämies ymmärtää asian. Pyydettäessä edunvalvojan on myös kerrottava päämiehelle, mikä hänen taloudellinen tilanteensa on ja mitä edunvalvoja on tehnyt.

Hoito ja huolenpito

Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus hänen toivomuksensa huomioon ottaen. Edunvalvoja ei itse hoida läheistä, vaan varmistaa, että palvelut on haettu ja maksettu.

Paperityöt DVV:lle

1. Ilmoitus pankille. Edunvalvoja kertoo pankille, kuka voi nostaa päämiehen tililtä rahaa. DVV neuvoo muuttamaan tilien käyttöoikeuden vain edunvalvojalle itselleen ja jättämään päämiehelle käyttövaratilin, jos hän pystyy käyttämään sitä.
2. Omaisuusluettelo kolmessa kuukaudessa. Luettelo päämiehen varoista ja veloista DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta. Myöhemmin saadusta omaisuudesta ilmoitetaan kuukauden kuluessa, ja perukirjasta lähetetään jäljennös kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
3. Kirjanpito koko ajan. Varat, velat ja tilikauden tapahtumat kirjataan, ja tositteet säilytetään.
4. Vuositili joka vuosi. Tili annetaan DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilikausi on yleensä kalenterivuosi.
5. Päätöstili lopuksi. Kun tehtävä päättyy, edunvalvoja antaa viipymättä tilin siltä ajalta, josta tiliä ei ole vielä annettu.

Omaiselle on helpotuksia. Jos edunvalvoja on päämiehen puoliso, lapsi, vanhempi tai muu läheinen, DVV voi sallia yleispiirteisen tilin. Jos omaisuutta on vähän, DVV voi vapauttaa vuositilistä tai pidentää tilikautta. Luettelon ja tilit voi tehdä netissä DVV:n Edunvalvonnan asiointipalvelussa.

Mitä edunvalvoja ei saa tehdä

• Ei lahjoja. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Jos päämies itse haluaa antaa tavanomaisen ja pienen lahjan, esimerkiksi lapsenlapselle syntymäpäivänä, edunvalvojan pitää huolehtia, että se onnistuu.
• Ei suuria toimia ilman lupaa. DVV:n lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön ostoon ja myyntiin, lainan ottamiseen, omaisuuden panttaamiseen, vuokraamiseen yli viideksi vuodeksi, perinnöstä luopumiseen ja perinnönjakoon ilman pesänjakajaa. Lupa maksaa 254 €.
• Ei esteellisenä. Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestä, jos vastapuolena on hän itse, hänen puolisonsa tai lapsensa tai tietyt muut läheiset. Jos sisarus on edunvalvoja ja vanhemman asunto myydään toiselle sisarukselle, tarvitaan sijainen.
• Ei henkilökohtaisia päätöksiä. Edunvalvoja ei voi antaa suostumusta avioliittoon, tehdä tai peruuttaa testamenttia päämiehen puolesta eikä edustaa häntä muussa yhtä henkilökohtaisessa asiassa.

Henkilöä koskevissa asioissa, kuten hoitoon tai asumiseen liittyvissä, edunvalvoja voi edustaa päämiestä vain, jos käräjäoikeus on niin määrännyt ja päämies ei itse ymmärrä asian merkitystä. Muuten edunvalvojan tehtävä koskee taloutta.

Edunvalvojan määrääminen ei myöskään vie päämieheltä oikeutta hoitaa omia asioitaan. Hän voi edelleen tehdä sopimuksia ja käyttää omaisuuttaan, ellei käräjäoikeus ole erikseen rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan.

Edunvalvojan oikeudet

Edunvalvojalla on velvollisuuksien lisäksi myös oikeuksia:

• Kulujen korvaus. Tarpeelliset kulut, kuten postimaksut, matkat ja tilitoimiston lasku, saa korvata päämiehen varoista.
• Palkkio. Edunvalvojalla on oikeus palkkioon päämiehen varoista. Sen suuruus on säädetty asetuksella, ja se koskee myös omaista (katso alta).
• Tiedot. Edunvalvojalla on oikeus saada tehtäväänsä varten samat tiedot, jotka päämies itse saisi, esimerkiksi pankilta, Kelalta ja eläkelaitokselta.
• Sähköinen asiointi. Jos olet päämiehen ainoa edunvalvoja eikä oikeuttasi ole rajattu, voit hoitaa hänen taloudellisia asioitaan Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa ilman erillistä valtuutta. Kela ja verottaja hyväksyvät yksityisen edunvalvojan myös ilman Suomi.fi-valtuutta. OmaKannan terveysasioihin tarvitaan aina Suomi.fi-valtuus. Lisää: puolesta asiointi.
• Oikeus luopua. Käräjäoikeuden on vapautettava edunvalvoja, jos hän itse pyytää sitä. Myös DVV voi vapauttaa omaisen pyynnöstä. Edunvalvoja voi silti joutua jatkamaan, kunnes uusi on määrätty.
• Valta hoitaa asiat. Päämiehelle kuuluvat suoritukset maksetaan edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen tilille, ja tarvittaessa hän saa poliisilta virka-apua omaisuuden haltuun ottamiseksi.

Oikeuksiin kuuluu myös vastuu. Edunvalvoja korvaa vahingon, jonka hän aiheuttaa päämiehelle tahallaan tai huolimattomuudesta. DVV:n mukaan vastuu kestää kolme vuotta päätöstilin antamisen jälkeen, joten kuitit ja tiliotteet kannattaa säilyttää huolellisesti.

Edunvalvojan palkkio

Edunvalvojan palkkio on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (696/2012), ja sama asetus koskee sekä yleistä edunvalvojaa että omaista. Palkkio maksetaan päämiehen varoista, ja DVV tarkistaa vuositilin yhteydessä, onko se suuruusluokaltaan perusteltu.

• Perusmaksu on 520 € vuodessa, tai 330 €, jos päämiehen vuositulot ovat enintään 15 000 € eikä hänellä ole paljon varallisuutta.
• Lisämaksut: 240 € edunvalvonnan aloittamisesta ja 240 € kustakin lupaa vaativasta toimesta, perinnönjaossa enemmän. Omaisuuden hoidosta lisäksi 2 prosenttia varallisuusrajan ylittävästä varallisuudesta.
• Katto: perusmaksu ja lisät yhteensä enintään 19 prosenttia päämiehen laskennallisesta vuositulosta.
• Ei palkkiota pienituloiselta. Palkkiota ei saa periä, jos päämiehen nettotulot ovat enintään 6 976,94 € vuodessa, ellei hänellä ole oman kodin lisäksi varallisuutta yli 20 930,82 €.
• Kulut erikseen. Tarpeelliset kulut korvataan palkkion lisäksi, ja erityistä ammattitaitoa tai paljon työtä vaatineesta tehtävästä voi saada erityiskorvausta.

Palkkiota ei ole pakko periä. DVV:n mukaan omainen voi jättää sen perimättä, mutta jos hän on ilmoittanut luopuvansa palkkiosta, hän ei voi vaatia sitä samalta tilikaudelta myöhemmin. Palkkio on veronalaista tuloa, ja se ilmoitetaan Verohallinnon tulorekisteriin. DVV:n sivuilta löytyy vuosittain päivitettävä palkkiolaskuri.

Omainen edunvalvojana: mitä kannattaa miettiä etukäteen

Moni lupautuu edunvalvojaksi, koska haluaa auttaa. Tehtävä voi kuitenkin kestää vuosia. Ennen suostumista kannattaa miettiä ainakin nämä:

• Aika ja huolellisuus. Kirjanpito ja vuositili vievät aikaa joka vuosi. DVV voi määrätä uhkasakon, jos luettelo tai tili jää antamatta.
• Sisarukset. Edunvalvoja ei saa kertoa päämiehen raha-asioista edes sisaruksille ilman päämiehen suostumusta. Jos vanhempi vielä ymmärtää asian, sopikaa heti alussa, mitä muille saa kertoa.
• Oma talous. Päämiehen rahat pidetään aina erillään omista rahoista, eikä niitä saa lainata itselle tai muille.
• Posti. Edunvalvoja saa avata vain kirjeet, jotka koskevat hänen hoitamiaan asioita. Henkilökohtaisia kirjeitä hän ei saa avata.
• Lupa-asiat. Asunnon myynti tai perinnönjako vaatii DVV:n luvan, ja lupa-asian käsittely vie aikaa. DVV julkaisee ajantasaiset käsittelyajat sivuillaan.

Sijainen ja tehtävän päättyminen

Sijainen. Jos olet esteellinen tai tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtävää, esimerkiksi pitkän sairauden vuoksi, pyydä DVV:ltä sijaista. Esteellisyyden vuoksi sijainen määrätään yleensä vain sitä asiaa varten, esimerkiksi yhtä asuntokauppaa. Suomi.fi:n mukaan yleisen edunvalvojan toimiminen sijaisena on maksullista.

Kun päämies kuolee, edunvalvojan tehtävä lakkaa. Omaisuus luovutetaan viipymättä kuolinpesälle, ja DVV:lle annetaan päätöstili. DVV:n ohjeen mukaan päätöstili annetaan kahden kuukauden kuluessa tehtävän päättymisestä.

Kun edunvalvoja ei hoida tehtäväänsä

Jos päämies tai omainen on tyytymätön edunvalvojaan, kannattaa ensin keskustella hänen kanssaan. Jos se ei auta, DVV:lle voi tehdä kantelun sekä yksityisen että yleisen edunvalvojan toiminnasta. Kantelu on maksuton, mutta yli kaksi vuotta vanhoja asioita DVV ei yleensä tutki.

DVV voi vaatia edunvalvojalta selvityksiä ja tositteita, määrätä laiminlyödyn tilin tai luettelon tehtäväksi uhkasakon uhalla ja viime kädessä viedä asian käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus vapauttaa edunvalvojan, joka osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi. Yleisestä edunvalvojasta voi kannella myös johtavalle yleiselle edunvalvojalle: yleinen edunvalvonta.

Edunvalvoja vai edunvalvontavaltuutettu

Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu hoitavat samoja asioita, mutta tausta on eri. Edunvalvojan määrää viranomainen. Edunvalvontavaltuutetun ihminen on valinnut itse etukäteen valtakirjalla.

Ymmärtääkö läheisesi vielä? Silloin valtuutus on parempi

Jos äitisi tai isäsi vielä ymmärtää, mitä allekirjoittaa, edunvalvojaa ei välttämättä tarvita lainkaan. Hän voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen ja nimetä sinut valtuutetuksi. Ratkaisevaa on ymmärrys, ei diagnoosi, joten myös muistisairaus voi olla vielä alkuvaiheessa sellainen, että valtuutuksen voi tehdä. Lue lisää: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Jos taas edunvalvoja on jo tarpeen, tee itse se, mitä läheisesi ei ehtinyt: oma edunvalvontavaltuutus, jotta omaisesi eivät joudu samaan prosessiin sinun kohdallasi. Sen voi laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, tulostaa ja allekirjoittaa kahden todistajan läsnä ollessa. Vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki holhoustoimesta 442/1999, Finlex
• Aikuisen edunvalvonta, Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvonta, Oikeuspalveluvirasto