Yleinen edunvalvonta – mitä yleinen edunvalvoja tekee ja mitä se maksaa
Yleinen edunvalvonta tarkoittaa, että edunvalvojaksi määrätään valtion edunvalvontatoimiston ammattilainen, yleinen edunvalvoja, eikä omainen. Yleisen edunvalvonnan palvelut järjestää Oikeuspalveluvirasto, ja yleinen edunvalvoja määrätään yleensä silloin, kun läheisistä kukaan ei voi tai halua ottaa tehtävää. Hänen palkkionsa perusmaksu on 520 € vuodessa, pienituloisella vähemmän tai ei mitään.
Moni omainen kohtaa yleisen edunvalvonnan, kun äidille tai isälle haetaan edunvalvojaa eikä kukaan sisaruksista voi ryhtyä siihen, tai kun DVV ehdottaa sitä itse. Tältä sivulta näet, mitä yleinen edunvalvoja tekee, mitä se maksaa, miten omainen pysyy mukana ja miten yleinen edunvalvoja eroaa omaisesta edunvalvojana.
Sisällys
- Lyhyesti
- Kuka yleisen edunvalvonnan hoitaa
- Milloin edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja
- Mitä yleinen edunvalvoja tekee
- Mitä yleinen edunvalvonta maksaa
- Päämiehen oikeudet yleisessä edunvalvonnassa
- Omaisena mukana: mitä saat tietää
- Kun et ole tyytyväinen yleiseen edunvalvojaan
- Yleinen vai yksityinen edunvalvoja
- Valitse itse, kuka hoitaa asiasi
- Usein kysytyt kysymykset
- Lähteet
Lyhyesti
- Kuka: Oikeuspalveluviraston edunvalvontatoimiston virkamies tai joillakin alueilla viraston sopimuskumppanin työntekijä.
- Milloin: kun sopivaa ja halukasta omaista ei ole, tai tehtävä on vaativa.
- Mitä: hoitaa päämiehen raha-asiat, maksaa laskut ja antaa käyttövarat samoin velvollisuuksin kuin muukin edunvalvoja.
- Hinta: perusmaksu 520 € vuodessa ja lisämaksut, pienituloisella 330 € tai ei mitään.
- Valvonta: DVV valvoo yleistä edunvalvojaa samalla tavalla kuin omaista.
Kuka yleisen edunvalvonnan hoitaa
Yleisen edunvalvonnan palveluja tuottavat Oikeuspalveluviraston edunvalvontatoimistot. Oikeuspalveluvirasto voi myös ostaa palvelua muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi kunnalta tai asianajotoimistolta. Oikeuspalveluviraston mukaan päämiehen oikeudet ovat samat, toimiipa yleinen edunvalvoja edunvalvontatoimistossa tai ostopalvelun tuottajalla.
Oikea toimisto määräytyy päämiehen kotikunnan mukaan. Käräjäoikeus tai DVV määrää edunvalvojaksi Oikeuspalveluviraston yleisen edunvalvojan, ja toimisto nimeää tehtävään virkamiehen ja kertoo hänen nimensä päämiehelle ja DVV:lle. Jos tehtävä myöhemmin siirtyy toiselle yleiselle edunvalvojalle tai toimistolle, esimerkiksi päämiehen muuton vuoksi, uutta omaisuusluetteloa tai päätöstiliä ei tarvita.
Oikeuspalveluvirasto ei käsittele edunvalvontahakemuksia eikä päätä edunvalvojan määräämisestä. Ne hoitavat DVV ja käräjäoikeus. Hakemisen vaiheet on koottu oppaaseen edunvalvonnan hakeminen.
Samaan virastoon kuuluvat myös oikeusaputoimistot, mutta ne ovat eri palvelu: oikeusaputoimistossa voi esimerkiksi tehdä edunvalvontavaltuutuksen, kun tulot ovat pienet.
Milloin edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja
Holhoustoimilaki edellyttää vain, että edunvalvoja on tehtävään sopiva. Suomi.fi:n mukaan yleinen edunvalvoja on vaihtoehto erityisesti silloin, kun lähipiirissä ei ole tehtävään halukasta ja sopivaa ihmistä. Yleistä edunvalvojaa kannattaa harkita myös esimerkiksi silloin, kun:
- omaisia ei ole tai he asuvat kaukana
- kukaan läheisistä ei halua tai jaksa ottaa vuosia kestävää tehtävää
- perheessä on riitaa, ja puolueeton hoitaja on päämiehen edun mukainen
- päämiehen raha-asiat ovat sekaisin, esimerkiksi velkoja on paljon.
Yleiseltä edunvalvojalta ei tarvita suostumusta tehtävään, toisin kuin omaiselta. Jos haluat itse ryhtyä läheisesi edunvalvojaksi, kerro siitä hakemuksessa tai ilmoituksessa ja liitä mukaan suostumuksesi. Mitä tehtävä omaiselta vaatii, kerrotaan oppaassa edunvalvoja.
Mitä yleinen edunvalvoja tekee
Yleiseen edunvalvojaan sovelletaan samaa holhoustoimilakia kuin muihinkin edunvalvojiin. Hän hoitaa päämiehen omaisuutta ja raha-asioita päämiehen hyväksi, kysyy hänen mielipidettään tärkeistä asioista ja huolehtii, että hoito ja huolenpito järjestyvät. Suuret toimet, kuten asunnon myynti, vaativat DVV:n luvan.
Käytännössä alku menee usein näin:
- Tapaaminen. Oikeuspalveluviraston palvelulupauksen mukaan päämies voi tavata edunvalvojansa viimeistään kahden viikon kuluessa edunvalvonnan alkamisesta, ellei muuta sovita.
- Laskut ja tilit. Suomi.fi:n mukaan yleinen edunvalvoja kääntää laskut edunvalvontatoimistoon ja avaa tilin, jolle päämiehen tulot ohjataan.
- Käyttövarat. Päämiehen kanssa sovitaan käyttövarojen määrä ja se, miten ne toimitetaan hänelle.
- Suunnitelma. Päämies saa halutessaan kirjallisen suunnitelman siitä, miten hänen asioitaan hoidetaan.
- Omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa, sitten vuositili joka vuosi.
Käyttövarat. Käyttövarojen määrä riippuu Oikeuspalveluviraston mukaan muun muassa tuloista, asumisen ja hoidon kuluista, lääkkeistä ja veloista, ja sitä voidaan arvioida uudelleen, kun tilanne muuttuu. Laki edellyttää, että käyttövarat ovat kohtuulliset päämiehen tarpeisiin nähden, ja DVV tarkistaa sen vuositilistä.
Sähköinen asiointi. Edunvalvontatoimistojen päämiehet voivat katsoa tilitietojaan Oikeuspalveluviraston sähköisessä asiointipalvelussa verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kelan mukaan edunvalvontatoimistojen yleiset edunvalvojat voivat toukokuusta 2026 alkaen hoitaa päämiehen Kela-asioita myös OmaKelassa.
Mitä yleinen edunvalvonta maksaa
Yleisen edunvalvojan palkkio maksetaan päämiehen varoista hänen työnantajalleen. Palkkion suuruus on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (696/2012), ja sama asetus koskee myös omaista edunvalvojana.
| Palkkion osa | Summa | Hyvä tietää |
|---|---|---|
| Perusmaksu | 520 € vuodessa | 330 €, jos vuositulot ovat enintään 15 000 € eikä varallisuutta ole paljon |
| Aloitus | 240 € kerran | Edunvalvonnan aloittamiseen liittyvät toimet |
| Lupaa vaativa toimi | 240 € kerralta | Esimerkiksi asunnon myynti; perinnönjaossa enemmän |
| Omaisuuden hoito | 2 % hoidettavasta varallisuudesta | Vain varallisuusrajan ylittävältä osalta |
| Enimmäismäärä | 19 % laskennallisesta vuositulosta | Perusmaksu ja lisät yhteensä |
Pienituloiselta palkkiota ei peritä. Edunvalvojalla ei ole oikeutta palkkioon, jos päämiehen nettotulot ovat enintään 6 976,94 € vuodessa, ellei hänellä ole oman kodin lisäksi varallisuutta yli 20 930,82 €. Lyhyemmältä ajalta kuin vuosi palkkio lasketaan kuukausien mukaan, ja palkkioon ei sisälly arvonlisäveroa.
Esimerkki. Päämiehen eläke on hieman yli 15 000 € vuodessa, ja säästöjä on vähän, alle varallisuusrajan. Ensimmäisenä vuonna palkkioon kuuluvat perusmaksu 520 € ja aloituksen lisämaksu 240 €. Omaisuuden hoidon lisämaksua ei tule, koska säästöt jäävät rajan alle. Seuraavina vuosina maksetaan perusmaksu, ja jos asunto myydään, lisäksi 240 € lupaa vaativasta toimesta.
Palkkion lisäksi tulevat DVV:n maksut: vuositilin tarkastus 56–480 € vuodessa ja lupapäätökset 254 € kappaleelta. Vuositilin tarkastuksesta ei peritä maksua, jos päämiehen nettotulot ovat alle 11 720 € vuodessa. Koko edunvalvonnan kulut ja vertailu valtuutukseen ovat oppaissa edunvalvonta ja mitä edunvalvontavaltuutus maksaa.
Päämiehen oikeudet yleisessä edunvalvonnassa
Yleisen edunvalvojan määrääminen ei vie ihmiseltä oikeutta päättää omista asioistaan. Hän voi edelleen käyttää omaisuuttaan ja tehdä sopimuksia, ellei käräjäoikeus ole erikseen rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan.
- Mielipide kysytään. Edunvalvojan on kysyttävä päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos hän ymmärtää asian. Oikeuspalveluviraston palvelulupauksen mukaan tärkeitä päätöksiä ei tehdä kuulematta päämiestä.
- Tieto omasta taloudesta. Pyynnöstä edunvalvojan on kerrottava päämiehelle hänen taloudellisesta tilanteestaan ja siitä, mitä edunvalvoja on tehnyt.
- Toiveet hoidossa. Hoito ja huolenpito järjestetään päämiehen toivomukset huomioon ottaen.
- Henkilöä koskevat asiat päättää päämies itse, kun hän ymmärtää asian. Edunvalvoja voi edustaa häntä niissä vain käräjäoikeuden määräyksellä.
Omaisena mukana: mitä saat tietää
Yleinen edunvalvoja ei saa kertoa päämiehensä asioista omaisille, ellei päämies itse suostu siihen. Tämä yllättää monet. Suomi.fi:n mukaan ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan muun muassa siitä, kenelle edunvalvoja saa kertoa läheisesi asioista, ja voit osallistua tapaamiseen, jos läheisesi niin toivoo.
Jos läheinen ei enää pysty antamaan suostumusta, edunvalvoja arvioi tapauskohtaisesti, voiko hän kertoa asioista omaiselle, joka on ollut mukana läheisen elämässä. Hyvä tapa on sopia heti alussa, kuka perheestä on yhteyshenkilö ja miten usein kuulumisia vaihdetaan. Omat havaintosi läheisesi voinnista, laskuista ja tarpeista voit aina kertoa edunvalvojalle, vaikka hän ei voisi kertoa sinulle kaikkea.
Kun et ole tyytyväinen yleiseen edunvalvojaan
- Keskustele ensin edunvalvojan kanssa. Moni asia, kuten käyttövarojen määrä, ratkeaa sopimalla.
- Ota yhteyttä johtavaan yleiseen edunvalvojaan. Hän on toimiston esimies, ja Oikeuspalveluviraston mukaan hän vastaa toimiston edunvalvontaa koskeviin kanteluihin.
- Tee kantelu DVV:lle. DVV valvoo kaikkia edunvalvojia. Kantelu on maksuton, mutta yli kaksi vuotta vanhoja asioita DVV ei yleensä tutki.
- Eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskansleri. Yleisestä edunvalvojasta voi kannella myös heille.
Yleinen edunvalvoja voi tulla perheeseen myös sijaisena. Jos omainen on edunvalvojana esteellinen, esimerkiksi kun vanhemman asunto myydään hänen sisarukselleen, DVV tai käräjäoikeus määrää sijaisen. Suomi.fi:n mukaan yleisen edunvalvojan toimiminen sijaisena on maksullista.
Voit myös pyytää, että tilalle määrätään omainen. Suomi.fi:n mukaan nykyinen edunvalvoja voi yhdessä päämiehen kanssa pyytää vapautusta ja esittää omaista uudeksi edunvalvojaksi, ja omaiselta tarvitaan suostumus. Muuten vaihtamisesta päättää käräjäoikeus.
Yleinen vai yksityinen edunvalvoja
| Yleinen edunvalvoja | Omainen edunvalvojana | |
|---|---|---|
| Kuka | Edunvalvontatoimiston ammattilainen | Lapsi, puoliso, sisarus tai muu läheinen |
| Suostumus | Ei tarvita | Tarvitaan |
| Palkkio | Asetuksen mukaan, maksetaan työnantajalle | Asetuksen mukaan, omainen voi jättää perimättä |
| Tiedot perheelle | Vain päämiehen suostumuksella | Samat salassapitosäännöt |
| Valvonta | DVV | DVV |
Omainen tuntee läheisensä ja hänen toiveensa, mutta tehtävä vie aikaa ja voi kiristää välejä sisarusten kesken. Ammattilainen on puolueeton, mutta etäämpänä arjesta. Kumpaakaan ei tarvita, jos läheinen on ehtinyt tehdä edunvalvontavaltuutuksen.
Valitse itse, kuka hoitaa asiasi
Yleinen edunvalvonta on hyvä turvaverkko, kun muuta ei ole. Moni olisi silti halunnut valita itse, kuka hänen asioitaan hoitaa. Jos läheisesi vielä ymmärtää, mitä allekirjoittaa, hän voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen ja nimetä luottamansa ihmisen. Silloin edunvalvojaa ei yleensä tarvita, eikä vuosittaisia palkkioita ja tilintarkastusmaksuja tule. DVV:n vahvistus maksaa kerran 138 €, ja valtuutetun palkkiosta valtuuttaja voi päättää itse valtakirjassa. Vertailu: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.
Sama koskee sinua. Tee oma valtuutuksesi, jotta läheisesi eivät joudu aikanaan hakemaan sinulle edunvalvojaa. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, tulostaa sen ja allekirjoittaa kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä yleinen edunvalvonta maksaa?
Yleisen edunvalvojan palkkion perusmaksu on 520 € vuodessa, ja siihen tulee lisämaksuja esimerkiksi aloituksesta, lupaa vaativista toimista ja varallisuudesta. Pienituloiselta perusmaksu on 330 €, ja hyvin pienituloiselta palkkiota ei peritä.
Kuka maksaa yleisen edunvalvojan palkkion?
Päämies omista varoistaan. Palkkio maksetaan edunvalvojan työnantajalle, ei edunvalvojalle henkilökohtaisesti.
Milloin määrätään yleinen edunvalvoja?
Yleensä silloin, kun läheisistä kukaan ei ole halukas ja sopiva tehtävään. Edunvalvojan määrää käräjäoikeus tai DVV.
Voiko yleisen edunvalvojan vaihtaa omaiseen?
Voi. Nykyinen edunvalvoja voi yhdessä päämiehen kanssa pyytää vapautusta ja esittää omaista tilalle, ja omainen antaa suostumuksensa. Muuten asian ratkaisee käräjäoikeus.
Saako omainen tietoa yleiseltä edunvalvojalta?
Vain päämiehen suostumuksella. Jos päämies ei pysty antamaan suostumusta, edunvalvoja arvioi tapauskohtaisesti, voiko hän kertoa asioista läheiselle.
Miten yleisestä edunvalvojasta tehdään kantelu?
Ota ensin yhteyttä edunvalvojaan ja sitten johtavaan yleiseen edunvalvojaan. Kantelun voi tehdä myös DVV:lle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.
Paljonko käyttövaroja yleinen edunvalvoja antaa?
Kiinteää summaa ei ole. Käyttövarat sovitaan päämiehen kanssa hänen tulojensa ja menojensa mukaan, ja niiden pitää olla kohtuulliset hänen tarpeisiinsa nähden.
Voiko yleinen edunvalvoja myydä päämiehen asunnon?
Voi, jos DVV antaa luvan. Lupa myönnetään, jos myynti on päämiehen edun mukainen, ja päämiestä kuullaan tarvittaessa.
Joutuvatko omaiset maksamaan yleisen edunvalvonnan?
Eivät. Palkkio ja DVV:n maksut maksetaan päämiehen omista varoista. Jos hänen tulonsa ja varansa ovat pienet, palkkiota ei peritä lainkaan, eikä omaisilla ole velvollisuutta maksaa sitä.
Mistä edunvalvontatoimisto löytyy?
Toimisto määräytyy päämiehen kotikunnan mukaan. Yhteystiedot ovat Oikeuspalveluviraston sivuilla.
Lähteet
- Laki holhoustoimesta 442/1999, Finlex
- Laki Oikeuspalveluvirastosta 1133/2023, Finlex
- Valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta 696/2012, Finlex
- Yleinen edunvalvonta, Oikeuspalveluvirasto
- Edunvalvonnan toimintatavat, Oikeuspalveluvirasto
- Kantelu, Oikeuspalveluvirasto
- Edunvalvonnan aikana, Suomi.fi
- Tietoa päämiehen läheisille, Digi- ja väestötietovirasto
- Edunvalvojan kulu- ja palkkiolaskuri 2026, Digi- ja väestötietovirasto