Puolesta asiointi – näin hoidat läheisen asioita Kelassa, OmaKannassa ja pankissa

Frans Kaartinen. Julkaistu 10.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Puolesta asiointi tarkoittaa, että hoidat toisen ihmisen asioita hänen luvallaan, esimerkiksi haet äidin Kela-etuuden, katsot isän reseptit OmaKannasta tai maksat vanhemman laskut. Lupa annetaan eri palveluissa eri tavalla: sähköisiin palveluihin Suomi.fi-valtuudella, pankkiin tilinkäyttöoikeudella tai pankin valtakirjalla ja yksittäisiin asioihin tavallisella valtakirjalla.

Kaikilla näillä on yksi yhteinen piirre: ne toimivat vain niin kauan kuin läheinen itse ymmärtää, mitä antaa, ja voi tarvittaessa uusia luvan. Tältä sivulta näet palveluittain, miten puolesta asiointi onnistuu tänään, ja mitä tarvitaan sinä päivänä, kun läheinen ei enää pysty päättämään asioistaan.

Mikä toimii missäkin: taulukko

Taulukko on yleiskuva. Palvelut päättävät itse, mitä valtuutuksia ne hyväksyvät, joten tarkista käytäntö tarvittaessa suoraan palvelusta.

Suomi.fi-valtuudet: sähköisiin palveluihin

Suomi.fi-valtuus on tavallisin tapa asioida toisen puolesta netissä. Valtuuttaja antaa sen itse osoitteessa suomi.fi/valtuudet ja valitsee, kuka saa asioida, missä asioissa ja kuinka pitkään.

• Netissä: valtuuttaja kirjautuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja antaa valtuuden. Voit myös lähettää hänelle valtuuspyynnön, jonka hän hyväksyy.
• Ilman tunnuksia: valtuuden voi antaa paperisella hakemuksella DVV:lle tai DVV:n palvelupisteessä, jossa virkailija auttaa.
• Kesto: valtuudelle valitaan loppupäivä, enintään 25 vuotta. Se päättyy automaattisesti.
• Seuranta: valtuuttaja näkee Suomi.fi:n tapahtumatiedoista, kuka on asioinut hänen puolestaan ja missä.
• Edellytykset: valtuuden voi antaa vain täysi-ikäinen, ja valtuutetulla pitää olla suomalainen tunnistusväline, kuten pankkitunnukset tai mobiilivarmenne.

Suomi.fi ei mainitse valtuuttamiselle maksua. DVV:n palvelupisteeseen kannattaa varata aika etukäteen.

Aikuinen lapsi ei voi antaa itselleen valtuutta vanhemman puolesta. Valtuuden antaa aina valtuuttaja itse. Tarkat erot edunvalvontavaltuutukseen ovat oppaassa Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus.

Kela, verottaja ja OmaKanta

Kela. OmaKelassa puolesta asiointi onnistuu Suomi.fi-valtuudella, joka koskee kaikkia Kelan asioita. Puhelimessa, palvelupisteessä ja postitse Suomi.fi-valtuus ei käy. Silloin tarvitaan valtakirja, jonka valtuuttaja allekirjoittaa. Kelan mukaan suullinen valtuutus koskee yleensä vain yhtä asiointikertaa, eikä toimeentulotukea voi hakea toisen puolesta OmaKelassa. Kela kertoo vaihtoehdoista sivullaan asioi toisen puolesta.

Verottaja. OmaVerossa voit hoitaa läheisen veroilmoituksen, verokortin ja maksut, kun hän on antanut sinulle Suomi.fi-valtuuden veroasioiden hoitoon. Verohallinto ehdottaa valtuuden kestoksi valmiiksi viisi vuotta, mutta sen voi antaa enintään 25 vuodeksi.

OmaKanta. Terveysasioihin tarvitaan Suomi.fi-valtuus terveydenhuollon asioiden hoitoon ja sosiaalihuollon asioihin oma valtuutensa. Valtuutettu näkee esimerkiksi reseptit ja voi uusia niitä, mutta ei näe läheisen hoitotahtoa eikä elinluovutustahtoa. Siksi hoitotahdosta kannattaa puhua myös suoraan. Kannan mukaan reseptiasioita voi hoitaa toisen puolesta apteekissa, terveydenhuollossa ja OmaKannassa, kun mukana on sähköinen valtuutus, Kela-kortti tai reseptin potilasohje.

Hyvinvointialueet. Osa hyvinvointialueiden asiointipalveluista käyttää omia puolesta asioinnin lupiaan. Esimerkiksi Helsingissä puolesta asiointi puhelimitse tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikassa vaatii aina kirjallisen valtuutuksen. Käytäntö vaihtelee alueittain, joten tarkista oman alueen ohje.

Pankki: tilinkäyttöoikeus, ei toisen tunnuksia

Pankkiasiat ovat se kohta, jossa moni perhe huomaa, ettei Suomi.fi-valtuus riitä. Pankit eivät yleensä käytä Suomi.fi-valtuuksia.

• Tilinkäyttöoikeus. Läheinen voi antaa sinulle oikeuden käyttää tiettyä tiliä, esimerkiksi laskujen maksamiseen. Se annetaan läheisen omassa pankissa, ja hänet tunnistetaan. DVV:n mukaan tilinkäyttöön oikeutettu voi saada myös kortin, jolla voi nostaa rahaa tai maksaa ostoksia.
• Automaattiset maksut. E-lasku, suoraveloitus ja toistuva maksu vähentävät tarvetta asioida puolesta ollenkaan.
• Pankin valtakirja. Monella pankilla on oma valtakirjalomake. Pankki päättää itse, minkä valtakirjan se hyväksyy.
• Ei toisen pankkitunnuksia. Vanhemman verkkopankkitunnuksia ei saa käyttää, vaikka hän antaisi luvan. Tunnistusvälinettä ei saa luovuttaa toisen käyttöön.

DVV:n mukaan pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt. Kun läheinen ei enää pysty hoitamaan asioitaan, pankki tarvitsee yleensä vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen tai edunvalvojan.

Tavallinen valtakirja yksittäisiin asioihin

Tavallisella valtakirjalla läheinen voi valtuuttaa sinut hoitamaan yksittäisen asian, kuten vakuutuksen, vuokrasopimuksen tai taloyhtiön kokouksen. Valtakirja kannattaa tehdä kirjallisesti, ja siinä kannattaa mainita valtuuttaja, valtuutettu, asia ja voimassaoloaika sekä päiväys ja allekirjoitus. DVV:n mukaan se taho, jonka kanssa asioidaan, arvioi vasta asiointitilanteessa, kelpaako valtakirja. Valtakirjan antajan vastuulla on valvoa, miten sitä käytetään.

Tavallinen valtakirja ei lakkaa automaattisesti, jos antaja myöhemmin menettää kykynsä hoitaa asioitaan. Silloin kukaan ei kuitenkaan valvo sen käyttöä, antaja ei voi enää perua sitä, eivätkä pankit välttämättä hyväksy sitä. Ero edunvalvontavaltuutukseen on selitetty oppaassa edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

Esimerkki: näin yksi perhe jakoi asiat

Äiti on 81-vuotias, asuu yksin ja ymmärtää asiansa, mutta netti ja puhelinjonot ovat käyneet raskaiksi. Tytär asuu samalla paikkakunnalla, poika toisella puolella Suomea.

• Äiti antaa tyttärelle Suomi.fi-valtuudet Kelan asioihin, veroasioihin ja OmaKantaan. Tytär uusii reseptit ja hoitaa asumistuen hakemuksen.
• Pankissa äiti antaa tyttärelle tilinkäyttöoikeuden laskutililleen, ja tutut laskut muutetaan e-laskuiksi.
• Pojalle äiti antaa tavallisen valtakirjan taloyhtiön asioihin, koska poika on hoitanut niitä ennenkin.
• Samalla äiti tekee edunvalvontavaltuutuksen, jossa tytär on valtuutettu ja poika toissijainen valtuutettu.

Kun äidin muisti muutaman vuoden päästä heikkenee, mitään ei tarvitse aloittaa alusta. Tytär hakee DVV:ltä valtuutuksen vahvistamista lääkärinlausunnon kanssa, eikä edunvalvojaa tarvita. Vahvistuksen jälkeen myös pankkiasiat ja taloyhtiön asiat hoituvat valtuutuksella.

Kun läheinen ei enää ymmärrä

Tämä on puolesta asioinnin tärkein raja. Suomi.fi-valtuuden, tilinkäyttöoikeuden ja valtakirjan voi antaa vain ihminen, joka ymmärtää, mitä on tekemässä. Kun muistisairaus etenee tai terveys heikkenee äkillisesti, uusia valtuuksia ei enää voi antaa, ja vanhat päättyvät aikanaan. Siksi järjestelyt kannattaa tehdä ajoissa, kun läheinen vielä pystyy itse päättämään, kuka hänen asioitaan hoitaa.

Silloin vaihtoehtoja on kaksi:

1. Vahvistettu edunvalvontavaltuutus. Jos läheinen on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ajoissa, valtuutettu hakee sen vahvistamista DVV:ltä. Vahvistuksen jälkeen valtuutettu voi hoitaa valtakirjassa mainitut asiat, myös pankkiasiat. Taloudellisissa asioissa hän voi asioida Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa omilla tunnuksillaan ilman erillistä valtuutta, jos hän on ainoa valtuutettu eikä toimivaltaa ole rajattu.
2. Edunvalvoja. Jos valtuutusta ei ole, haetaan edunvalvojaa. Se on raskaampi tie: käräjäoikeus tai DVV määrää edunvalvojan, joka tekee vuositilit ja tarvitsee luvan esimerkiksi asunnon myyntiin. Ohjeet ovat oppaissa edunvalvonnan hakeminen ja edunvalvoja.

Edunvalvoja ja valtuutettu: asiointi ilman erillistä valtuutta

Kun läheiselle on määrätty edunvalvoja tai hänen edunvalvontavaltuutuksensa on vahvistettu, puolesta asiointi muuttuu:

• Suomi.fi-palvelut. Ainoa edunvalvoja tai ainoa valtuutettu voi hoitaa taloudellisia asioita Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa omilla tunnuksillaan, jos oikeutta ei ole rajattu. Hän voi myös nähdä, perua ja antaa läheisen taloutta koskevia valtuuksia.
• Kela. Kelan mukaan vahvistettu valtuutettu ja edunvalvoja voivat asioida OmaKelassa ilman erillistä valtakirjaa tai Suomi.fi-valtuutta.
• Verottaja. Vahvistettu valtuutettu ja yksityinen edunvalvoja voivat hoitaa päämiehen veroasioita ja tilinumeron OmaVerossa ilman valtuutta. Tämä ei koske yleisiä edunvalvojia eikä tilanteita, joissa edustajia on useampi tai oikeutta on rajattu.
• OmaKanta. Terveysasioihin tarvitaan aina Suomi.fi-valtuus. Jos läheinen ei enää pysty antamaan sitä, valtuutettu tai edunvalvoja voi allekirjoittaa valtuushakemuksen hänen puolestaan, kun hänen tehtävänsä kattaa henkilöä koskevat asiat.

Kun edunvalvoja määrätään, läheisen antamat Suomi.fi-valtuudet, joilla voi vaihtaa pankkitilin numeron, mitätöityvät automaattisesti. Muut valtuudet jäävät voimaan.

Näin järjestätte puolesta asioinnin nyt

1. Sopikaa, kuka auttaa missäkin. Yksi voi hoitaa Kelan ja verot, toinen terveysasiat.
2. Antakaa Suomi.fi-valtuudet niihin palveluihin, joissa apua tarvitaan, ja merkitkää loppupäivä kalenteriin.
3. Hoitakaa pankkiasiat pankissa tilinkäyttöoikeudella tai pankin valtakirjalla.
4. Tehkää edunvalvontavaltuutus samalla, kun läheinen vielä ymmärtää. Se kattaa myös ajan, jolloin muut valtuudet eivät enää riitä.
5. Kertokaa toisillenne, mistä asiakirjat löytyvät ja kuka on valtuutettu.

Jos läheisesi ymmärtää vielä asiansa, edunvalvontavaltuutus on parempi reitti kuin myöhemmin haettava edunvalvonta. Sen voi laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, tulostaa ja allekirjoittaa kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Ohjeet aikuiselle lapselle ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus vanhemmille. Ja kun olet itse järjestämässä läheisesi asioita, tee samalla oma valtuutuksesi, jotta omaisesi eivät joudu aikanaan samaan tilanteeseen.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016, Finlex
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, Finlex
• Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja, Suomi.fi
• Edunvalvontavaltuutuksen tehneen puolesta asiointi, Suomi.fi
• Asioi toisen puolesta, Kela
• Hoida asioita toisen puolesta, Kanta.fi
• Valtuuttaminen, Verohallinto
• Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta 617/2009, Finlex
• Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen, Digi- ja väestötietovirasto