Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus – kumpi riittää?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontavaltuutus ja Suomi.fi-valtuudet eivät korvaa toisiaan, vaikka kummallakin annetaan toiselle oikeus hoitaa omia asioita. Suomi.fi-valtuudella läheinen voi asioida puolestasi sähköisissä palveluissa, jotka käyttävät Suomi.fi-valtuuksia, kuten OmaVerossa, OmaKelassa ja OmaKannassa, mutta ei pankissa. Edunvalvontavaltuutuksella päätät, kuka hoitaa asiasi silloin, kun et itse enää pysty, ja se tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen.

Suomi.fi-valtuus riittää, kun ihminen ymmärtää asiansa ja tarvitsee apua vain sähköisessä asioinnissa. Pitkäaikaiseen varautumiseen se ei riitä: valtuus on voimassa vain valitun ajan, ja uuden voi antaa vain se, joka ymmärtää, mitä on tekemässä. Siksi moni tekee molemmat. Tällä sivulla vertaamme niitä. Jos etsit Suomi.fi:n omaa opasta edunvalvontavaltuutuksesta, se on osoitteessa suomi.fi/oppaat/edunvalvonta.

Suomi.fi-valtuudet ja edunvalvontavaltuutus: erot taulukkona

Kaikki muu riippuu yhdestä asiasta: Suomi.fi-valtuus on tämän päivän apuväline, edunvalvontavaltuutus varautumista siihen päivään, jolloin et enää pysty hoitamaan asioitasi itse.

Mihin Suomi.fi-valtuus riittää – ja mihin ei

Suomi.fi-valtuuksilla voi asioida toisen puolesta vain palveluissa, jotka ovat ottaneet ne käyttöön. Suomi.fi:n luettelossa oli 8.10.2026 yhteensä 535 valtuusasiaa. Tavallisimpia ovat:

• Veroasiat OmaVerossa, esimerkiksi veroilmoituksen ja verokortin hoitaminen
• Kelan asiat OmaKelassa. Kelan valtuus koskee kaikkia Kela-asioita, eikä sitä voi rajata.
• Terveys- ja sosiaalipalvelut OmaKannassa valtuusasioilla "Terveydenhuollon asioiden hoito" ja "Sosiaalihuollon asioiden hoito"
• Apteekkiasiointi toisen puolesta
• Traficomin digipalvelut.

Suomi.fi-valtuus ei auta näissä:

• Pankit ja vakuutusyhtiöt eivät yleensä käytä Suomi.fi-valtuuksia, joten niillä ei voi hoitaa pankkiasioita.
• Puhelin, palvelupiste ja posti. Kela kertoo, ettei Suomi.fi-valtuudella voi asioida toisen puolesta puhelimessa, palvelupisteessä eikä postitse.
• Tulostettava valtakirja. Suomi.fi-valtuuksilla ei voi tehdä paperista valtakirjaa käyntiasiointia varten.
• Sopimukset ja omaisuus. Asunnon myynti, vuokrasopimus, taloyhtiön kokous tai hoitopaikan sopimus vaativat muun valtuutuksen.

Näin annat Suomi.fi-valtuuden – myös ilman pankkitunnuksia

Suomi.fi-valtuuden antaa aina valtuuttaja itse. Aikuinen lapsi ei voi antaa itselleen valtuutta vanhempansa puolesta, mutta hän voi lähettää vanhemmalle valtuuspyynnön, jonka vanhempi hyväksyy.

• Netissä. Valtuuttaja kirjautuu osoitteessa suomi.fi/valtuudet pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, valitsee valtuutettavan, valtuusasiat ja voimassaoloajan ja vahvistaa valtuuden.
• Ilman tunnuksia. Suomi.fi:n mukaan valtuuttaa voi neljällä tavalla: tekemällä valtuushakemuksen itse ja postittamalla sen DVV:lle, tekemällä sen avustajan kanssa, asioimalla DVV:n palvelupisteessä, jossa virkailija auttaa, tai hyväksymällä valtuuspyynnön palvelupisteessä. Mukaan tarvitaan passi tai henkilökortti. Hakemuksen käsittely kestää noin seitsemän arkipäivää.
• Voimassaoloaika. Valtuudelle valitaan alku- ja loppupäivä, ja se voi olla voimassa enintään 25 vuotta. Valtuus päättyy automaattisesti loppupäivänä, ja Suomi.fi muistuttaa siitä viestillä.
• Seuranta. Suomi.fi:n tapahtumatiedoista valtuuttaja näkee, kuka on asioinut hänen puolestaan ja missä palvelussa. Valtuuden voi mitätöidä milloin tahansa netissä tai hakemuksella.

Tarkat ohjeet ovat Suomi.fi:n sivulla näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja.

Kun läheinen ei enää ymmärrä: mitä Suomi.fi-valtuuksille tapahtuu?

Tämä on vertailun tärkein kohta. Suomi.fi:n mukaan valtuuksien antaminen edellyttää, että antaja ymmärtää, mistä on kyse. Jos ihmisellä on pitkälle edennyt muistisairaus, hän ei todennäköisesti enää käytännössä pysty antamaan Suomi.fi-valtuuksia tai hyväksymään valtuuspyyntöjä. Sama koskee paperista hakemusta ja palvelupisteessä asiointia.

Jo annettu valtuus on voimassa sen ajan, joka siihen on merkitty, ellei sitä mitätöidä. DVV:n mukaan aiemmin annetut Suomi.fi-valtuudet pysyvät voimassa myös edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen jälkeen, ja vahvistamista odottaessa valtuutettu voi hoitaa asioita niiden avulla.

Ongelma tulee, kun loppupäivä koittaa. Jos vanhempi ei silloin enää ymmärrä valtuuttamista, uutta valtuutta ei voi antaa, ja sähköinen asiointi hänen puolestaan katkeaa. Silloin asioita voi hoitaa vain vahvistetulla edunvalvontavaltuutuksella tai edunvalvojan kautta. Edunvalvontavaltuutus ei vanhene samalla tavalla, ja sen tarkoitus on toimia juuri silloin, kun ymmärrys on heikentynyt. Lue lisää: edunvalvontavaltuutus ja muistisairaus.

Edunvalvontavaltuutus ja Suomi.fi: mitä vahvistus muuttaa

Kun DVV on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen, valtuutettu ei tarvitse taloudellisiin asioihin erillistä Suomi.fi-valtuutta.

• Taloudelliset asiat automaattisesti. Valtuutettu voi asioida valtuuttajan puolesta Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa, kuten OmaVerossa, OmaKelassa ja Traficomin palveluissa, omilla tunnuksillaan.
• Kolme poikkeusta. Automaattinen asiointi ei onnistu, jos edunvalvontavaltuutettuja on useampi kuin yksi, jos oikeus koskee vain osaa omaisuudesta tai jos valtuutetun toimivaltaa on muuten rajattu.
• Muiden valtuudet. Ainoa valtuutettu voi nähdä, mitätöidä ja antaa valtuuttajan taloutta koskevia Suomi.fi-valtuuksia, esimerkiksi sisarukselle, ja vastaa siitä, miten niitä käytetään.
• Henkilöä koskevat asiat eivät siirry automaattisesti. OmaKantaa varten tarvitaan Suomi.fi-valtuus. Jos valtuuttaja ei enää pysty antamaan sitä, valtuutettu voi allekirjoittaa valtuushakemuksen hänen puolestaan, kun valtuutus kattaa myös henkilöä koskevat asiat. Hakemukseen liitetään kopio vahvistetusta valtakirjasta.

Viimeinen kohta on hyvä syy kirjoittaa valtakirjaan taloudellisten asioiden lisäksi myös henkilöä koskevat asiat. Valtuutetun muut tehtävät on koottu oppaaseen edunvalvontavaltuutettu ja tehtävät.

Pankkiasiat: Suomi.fi-valtuus ei auta

Pankkiasiat ovat yleensä se kohta, jossa perhe huomaa, ettei Suomi.fi-valtuus riitä. Niin kauan kuin vanhempi ymmärtää asiansa, hän voi antaa läheiselle tilinkäyttöoikeuden tai pankin oman valtakirjan. Pankki päättää itse, minkä valtuutuksen se hyväksyy. DVV:n mukaan pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt.

Kun vanhempi ei enää pysty hoitamaan asioitaan, pankki tarvitsee vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen tai edunvalvojan. Vanhemman omia pankkitunnuksia ei saa käyttää, sillä tunnistusvälinettä ei saa luovuttaa toisen käyttöön. Tavallisen valtakirjan ja edunvalvontavaltuutuksen ero on selitetty oppaassa edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

Puolesta asiointi terveyspalveluissa

Moni etsii tietoa puolesta asioinnista, kun läheisen terveysasiat pitää hoitaa. OmaKannassa puolesta asiointi onnistuu Suomi.fi-valtuudella. Valtuutettu ei silti näe läheisensä hoitotahtoa tai elinluovutustahtoa, eikä OmaKanta-sovelluksessa voi vielä asioida toisen puolesta. Siksi hoitotahdosta kannattaa kertoa läheisille myös suoraan.

Osa hyvinvointialueiden asiointipalveluista käyttää omia puolesta asioinnin lupiaan, jotka koskevat vain sitä palvelua. Puhelimessa ja vastaanotolla puolesta asiointi vaatii yleensä kirjallisen valtuutuksen.

Kumpi riittää? Tilanteet

• Vanhempi ymmärtää asiansa, mutta netti on vaikea. Suomi.fi-valtuus auttaa heti, ja sen voi antaa paperisella hakemuksella. Se ei kuitenkaan hoida pankkiasioita eikä varaudu tulevaan.
• Vanhempi ymmärtää ja haluaa varautua. Tehkää molemmat: Suomi.fi-valtuus tämän päivän sähköisiin palveluihin ja edunvalvontavaltuutus siltä varalta, ettei hän myöhemmin pysty hoitamaan asioitaan.
• Muistisairaus on todettu, mutta vanhempi ymmärtää vielä. Molemmat kannattaa tehdä nyt, kun se on vielä mahdollista. Ohjeet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus vanhemmille.
• Vanhempi ei enää ymmärrä. Kumpaakaan ei voi enää antaa. Jos edunvalvontavaltuutus on tehty aiemmin, haetaan sen vahvistamista. Muuten ratkaisu on yleensä edunvalvonta.

Tarkistuslista: näin varaudutte molemmilla

1. Antakaa Suomi.fi-valtuudet nyt niihin palveluihin, joissa apua tarvitaan, esimerkiksi veroasioihin, Kelan asioihin ja OmaKantaan.
2. Merkitkää loppupäivä kalenteriin ja uusikaa valtuus ajoissa, kun valtuuttaja vielä ymmärtää asian.
3. Pyytäkää pankista tilinkäyttöoikeus laskujen maksamiseen, koska Suomi.fi-valtuus ei toimi pankissa.
4. Tehkää edunvalvontavaltuutus, joka kattaa sekä taloudelliset että henkilöä koskevat asiat.
5. Nimetkää yksi ensisijainen valtuutettu ja toissijainen valtuutettu, jotta sähköinen asiointi onnistuu vahvistamisen jälkeen automaattisesti.

Edunvalvontavaltuutus tehdään paperille, mutta sen voi valmistella netissä. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, tulostaa sen ja allekirjoittaa kahden todistajan läsnä ollessa. Vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, Finlex
• Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016, Finlex
• Edunvalvontavaltuutuksen tehneen puolesta asiointi, Suomi.fi
• Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja, Suomi.fi
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutettuna OmaKannassa, Kanta.fi
• Toisen henkilön valtuuttaminen, Kela