Edunvalvontavaltuutus vai valtakirja – mikä ero?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja sen varalta, ettet itse enää pysty hoitamaan asioitasi, ja se tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen. Tavallinen valtakirja on tätä päivää varten: se on voimassa heti, ja sen antaja valvoo itse, miten valtuutettu sitä käyttää. Edunvalvontavaltuutus vai valtakirja ei siis ole joko–tai-valinta, vaan useimmat perheet tarvitsevat molemmat.

Ero tulee näkyviin silloin, kun valtakirjan antaja sairastuu. Tavallinen valtakirja ei lakkaa automaattisesti, mutta kukaan ei enää valvo sen käyttöä, eikä antaja pysty perumaan sitä. Siksi pankit ja muut tahot voivat kieltäytyä hyväksymästä sitä. Edunvalvontavaltuutus on tehty juuri tätä tilannetta varten.

Erot lyhyesti

Kumpikaan ei anna oikeutta tehdä kaikkein henkilökohtaisimpia ratkaisuja toisen puolesta. Valtuutettu ei voi tehdä tai peruuttaa testamenttia, suostua avioliittoon tai lapseksiottamiseen eikä tunnustaa isyyttä.

Mikä on tavallinen valtakirja?

Tavallisella valtakirjalla annat toiselle oikeuden toimia puolestasi. Siitä säädetään oikeustoimilain 2 luvussa, joka ei vaadi tiettyä muotoa eikä todistajia. DVV:n mukaan valtakirja kannattaa tehdä kirjallisesti, se on voimassa heti, kun se on laadittu, ja toistaiseksi, ellei siinä määrätä toisin. Valtakirjan tekijän vastuulla on valvoa, miten valtuutettu sitä käyttää. Valtakirjan voi perua ottamalla sen takaisin tai hävittämällä sen.

Valtakirjoja on kahdenlaisia:

• Yksilöity valtakirja koskee tiettyä asiaa, esimerkiksi yhtä pankkiasiaa, yhtiökokousta tai pakettien noutamista.
• Yleisvaltakirja antaa laajemman oikeuden hoitaa asioita. Sana ei ole lain termi, eikä mikään laki kiellä yleistä valtakirjaa, mutta sen vastaanottaja päättää, kelpaako se. Pankit edellyttävät yleensä, että asiat on yksilöity tarkasti. Maanmittauslaitoksen yleisvaltakirja-lomake on tarkoitettu yhteisöille, ei yksityishenkilöille.

Monella pankilla, Kelalla ja Postilla on omat valtakirjalomakkeensa. Edunvalvontavaltuutusta kutsutaan arkikielessä edunvalvontavaltakirjaksi, koska lakikin kutsuu itse asiakirjaa valtakirjaksi. Se on silti eri asia kuin tavallinen valtakirja.

Mitä valtakirjalle tapahtuu, kun valtuuttaja ei enää ymmärrä?

Moni luulee, että tavallinen valtakirja raukeaa, kun sen antaja sairastuu muistisairauteen. Lain mukaan näin ei ole. Edunvalvontavaltuutuslain esitöiden (HE 52/2006) mukaan valtuutus pysyy pääsääntöisesti voimassa, vaikka valtuuttaja menettäisi tosiasiallisesti kyvyn hoitaa asioitaan. Laki rajoittaa valtuutettua vain, jos tuomioistuin rajoittaa valtuuttajan toimintakelpoisuutta.

Ongelma on toinen: kun valtuuttaja ei enää pysty seuraamaan asioitaan, valtuutettua ei valvo kukaan. Valtuuttaja ei myöskään pysty perumaan valtakirjaa, jos jokin menee vikaan. Esitöiden mukaan tämä voi olla valtuuttajan kannalta turvatonta, ja juuri siksi edunvalvontavaltuutus säädettiin.

Käytännössä vastaanottaja ratkaisee. DVV:n mukaan esimerkiksi pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt valtakirjan tekemisen jälkeen. Kun pankki tietää, että asiakas on sairastunut, se voi pyytää vahvistettua edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvojaa.

Yleisimmät väärinkäsitykset

• "Puoliso saa hoitaa asiani ilman valtakirjaa." Ei saa. DVV:n mukaan puoliso ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi sitten, kun et enää itse pysty.
• "Valtakirja lakkaa heti, kun sairastun." Ei lakkaa, mutta sen käyttöä ei enää valvo kukaan, ja pankit voivat kieltäytyä siitä.
• "Yleisvaltakirja kelpaa kaikkialla." Ei kelpaa. Jokainen pankki, vakuutusyhtiö ja viranomainen päättää itse, hyväksyykö se valtakirjan.
• "Edunvalvontavaltuutus on voimassa heti, kun se on allekirjoitettu." Ei ole. Se tulee voimaan vasta, kun DVV vahvistaa sen.
• "Lapsi voi tehdä valtakirjan vanhempansa puolesta." Ei voi. Kumpikin valtakirja on aina valtuuttajan oma päätös.

Milloin tavallinen valtakirja riittää

Tavallinen valtakirja on hyvä väline silloin, kun valtuuttaja ymmärtää asiansa ja pystyy itse seuraamaan, mitä hänen puolestaan tehdään:

• yksittäinen asia, kuten pankkikäynti, auton myynti tai taloyhtiön kokous
• ulkomaanmatka tai muutto ulkomaille
• sairaalajakso tai kuntoutus, jonka ajan joku hoitaa laskut
• arjen apu, kun liikkuminen on vaikeaa mutta ajatus kulkee.

Edunvalvontavaltuutusta ei voi edes antaa pelkän poissaolon varalle. Esitöiden mukaan esimerkiksi ulkomaille muuton varalta annettuun valtuutukseen sovelletaan oikeustoimilakia. Tavallisen valtakirjan voi tehdä netissä Sitovassa: se sopii juuri näihin tilanteisiin, kun valtuuttaja ymmärtää asiansa ja haluaa apua nyt.

Milloin tarvitset edunvalvontavaltuutuksen

Edunvalvontavaltuutus on oikea väline, kun haluat varautua siihen, ettet myöhemmin pysty hoitamaan asioitasi itse:

• haluat itse päättää, kuka hoitaa raha-asiasi, asuntosi ja hoitosi, jos sairastut
• sinulla tai puolisollasi on todettu muistisairaus, mutta ymmärrät vielä, mitä allekirjoitat
• haluat, että valtuutettu voi tarvittaessa myydä asunnon tai kiinteistön
• haluat, että viranomainen valvoo valtuutettua, kun et itse enää pysty.

Puolisokaan ei voi automaattisesti hoitaa asioitasi, kun et enää itse pysty. Edunvalvontavaltuutus tehdään paperille ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, mutta sen voi valmistella netissä. Vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä.

Älä yhdistä kahta tarkoitusta yhteen paperiin. Jos asiakirjasta ei käy ilmi, että se on tarkoitettu tulemaan voimaan, kun et enää pysty hoitamaan asioitasi, DVV ei voi vahvistaa sitä edunvalvontavaltuutuksena. Mitä valtakirjassa pitää lukea, on oppaassa edunvalvontavaltuutuksen mallipohja.

Tilinkäyttöoikeus ja Suomi.fi-valtuudet

Valtakirjan lisäksi on kaksi kevyttä tapaa auttaa läheistä nyt. Suomi.fi:kin neuvoo varautumaan edunvalvontavaltuutuksen lisäksi tällaisilla yksittäisillä keinoilla.

• Tilinkäyttöoikeus annetaan omassa pankissa, ja se edellyttää valtuuttajan tunnistamista. Se koskee vain tiettyä tiliä eikä anna oikeutta muihin asioihin.
• Suomi.fi-valtuuksilla läheinen voi asioida puolestasi sähköisissä palveluissa, kuten OmaVerossa ja OmaKelassa. Ne eivät toimi pankissa, ja ne ovat voimassa vain valitun ajan. Vertailu: Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus.

Aiemmin annetut Suomi.fi-valtuudet pysyvät voimassa myös silloin, kun edunvalvontavaltuutus vahvistetaan.

Valtakirja pankissa

Pankit päättävät itse, millaisen valtakirjan ne hyväksyvät. Pankkien omat valtakirjat ovat yleensä kertakäyttöisiä tai tarkasti rajattuja, esimerkiksi yksi nosto tai yksi saldokysely. Toistuvaan apuun pankit tarjoavat tilinkäyttöoikeutta. Kysy omasta pankista etukäteen, millaisen valtakirjan se hyväksyy ja mitä asiakirjoja se tarvitsee. Toisen ihmisen kaikkien pankkiasioiden hoitaminen edellyttää yleensä vahvistettua edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvojaa.

DVV muistuttaa, ettei toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia saa käyttää. Se koskee myös omaa äitiä tai isää.

Kiinteistön tai asunnon myynti

Kiinteistön, kuten omakotitalon tontteineen tai kesämökin, myyntiin tarvittava valtakirja on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava se, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö (maakaari 2 luku 3 §). Itse kiinteistökauppa tehdään kaupanvahvistajan läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksessa kiinteistöä ei tarvitse nimetä, jos valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin. Silloin taloudellisia asioita hoitava valtuutettu voi myydä tai pantata kiinteistön, ellei valtakirjassa ole sitä kielletty. Ennen 1.5.2026 tehdyissä valtakirjoissa siitä piti määrätä erikseen. Asunto-osake, kuten kerrostalo- tai rivitaloasunto, ei ole kiinteistö, vaan se kuuluu tavallisiin taloudellisiin asioihin.

Kun valtuuttaja kuolee

Edunvalvontavaltuutus päättyy, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutettu luovuttaa hoitamansa omaisuuden ja tekee tilin tehtävästään. Tavallinen valtuutus ei oikeustoimilain mukaan lakkaa automaattisesti valtuuttajan kuollessa, ellei olosuhteista muuta johdu. Kuoleman jälkeen omaisuus kuuluu kuolinpesälle, jonka osakkaat hoitavat pesää yhdessä, ja he voivat peruuttaa valtakirjan.

Esimerkki: äidin asiat kolmessa vaiheessa

Nyt. Äiti on 78-vuotias ja hoitaa asiansa itse, mutta netti on hankala. Hän antaa tyttärelleen tilinkäyttöoikeuden laskujen maksamiseen ja Suomi.fi-valtuudet vero- ja Kela-asioihin. Kun hän lähtee talveksi tyttärensä luo toiselle paikkakunnalle, hän tekee pojalleen tavallisen valtakirjan taloyhtiön kokousta varten. Samalla hän tekee edunvalvontavaltuutuksen, jossa tytär on valtuutettu ja poika toissijainen valtuutettu.

Muutaman vuoden päästä. Äidillä todetaan muistisairaus, mutta hän ymmärtää vielä asiansa. Mitään ei tarvitse muuttaa. Tytär seuraa, milloin Suomi.fi-valtuudet päättyvät, ja ne uusitaan, kun äiti vielä ymmärtää asian.

Kun äiti ei enää pysty hoitamaan asioitaan. Pankki ei enää hyväksy tavallista valtakirjaa laajoihin asioihin, ja kodin myynti on edessä. Tytär hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista DVV:ltä. Vahvistuksen jälkeen hän hoitaa pankkiasiat ja asunnon myynnin valtuutuksen perusteella, tekee DVV:lle omaisuusluettelon ja asioi äidin puolesta sähköisissä palveluissa. Jos valtuutusta ei olisi tehty, perhe joutuisi hakemaan äidille edunvalvojaa.

Kumpi kannattaa tehdä? Yleensä molemmat

• Nyt, kun valtuuttaja ymmärtää asiansa: tavallinen valtakirja tai tilinkäyttöoikeus arjen asioihin, Suomi.fi-valtuudet sähköisiin palveluihin ja edunvalvontavaltuutus siltä varalta, että sairaus vie kyvyn hoitaa asioita.
• Kun muistisairaus on todettu: molemmat heti, kun valtuuttaja vielä ymmärtää, mitä allekirjoittaa. Lue: edunvalvontavaltuutus ja muistisairaus.
• Kun valtuuttaja ei enää ymmärrä: uutta valtakirjaa tai valtuutusta ei voi tehdä. Jos edunvalvontavaltuutus on tehty, haetaan sen vahvistamista, ja muuten ratkaisu on yleensä edunvalvonta. Erot: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Sama läheinen voi saada molemmat. Moni antaa saman ihmisen hoitaa arjen asiat tavallisella valtakirjalla tai tilinkäyttöoikeudella ja nimeää hänet edunvalvontavaltuutuksessa valtuutetuksi siltä varalta, ettei itse myöhemmin pysty hoitamaan asioitaan. Yhdellä yleisvaltakirjalla kaikkia asioita ei yleensä voi hoitaa, koska jokainen vastaanottaja päättää itse, kelpaako se.

Jos autat äitiä tai isää, katso myös opas edunvalvontavaltuutus vanhemmille.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (2, 6, 10, 11 ja 20 §), Finlex
• Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929 (2 luku), Finlex
• Maakaari 540/1995 (2 luku 3 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 52/2006 laiksi edunvalvontavaltuutuksesta, Finlex
• Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutus, Suomi.fi