Edunvalvontavaltuutus muistisairaalle – onko jo liian myöhäistä?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä, vaikka muistisairaus on jo todettu, jos ihminen vielä ymmärtää, mitä valtakirja tarkoittaa. Ratkaisevaa ei ole diagnoosi vaan ymmärrys. Koska sairaus etenee, valtuutus kannattaa tehdä heti, ja allekirjoituksen yhteyteen kannattaa hankkia lääkärinlausunto, joka suojaa valtakirjaa myöhemmiltä epäilyiltä.

Moni aikuinen lapsi kysyy tätä samana päivänä, kun äiti tai isä on saanut diagnoosin. Hyvä uutinen on, että aikaa on usein vielä. Tältä sivulta näet, miten edunvalvontavaltuutus tehdään muistisairauden jo todettua, mitä todistajat ja lääkäri kirjoittavat ja mitä tehdä, jos on jo liian myöhäistä.

Muistisairaus ei yksin estä valtuutusta

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) sanoo, että valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Laissa ei mainita diagnooseja. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan ratkaisevaa ei ole diagnoosi tai sen saamisen ajankohta, vaan ymmärryskyky. Valtakirjan voi tehdä, vaikka terveys olisi jo heikentynyt, jos ymmärrys sen tekemiseen riittää.

Ymmärtäminen tarkoittaa käytännössä, että valtuuttaja tietää, kenelle hän antaa oikeuden hoitaa asioitaan, mitä asioita valtuutus koskee ja että se tulee voimaan, kun hän ei itse enää pysty. Muistiliiton mukaan tämä voi olla mahdollista vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessa.

Sama koskee kaikkia muistisairauksia, oli kyse Alzheimerin taudista, verisuoniperäisestä muistisairaudesta tai muusta dementiaan johtavasta sairaudesta. Arvion siitä, riittääkö ymmärrys, tekee lääkäri, ei sairauden nimi tai vaihe. Lääkäriliiton mukaan oikeustoimikelpoisuus liittyy aina johonkin määrättyyn oikeustoimeen, joten kyky arvioidaan juuri tämän asiakirjan kannalta. Todistajat merkitsevät valtakirjaan syntymäaikansa, yhteystietonsa, paikan ja ajan sekä havaintonsa ymmärryksestä.

Lääkärinlausunto allekirjoitushetkellä

Laki ei vaadi lääkärinlausuntoa valtakirjan tekemiseen. DVV kuitenkin neuvoo: jos henkilöllä on todettu muistisairaus, kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, kykeneekö hän ymmärtämään edunvalvontavaltuutuksen merkityksen sairaudesta huolimatta. Lausunto on paras suoja sille, ettei valtakirjan pätevyyttä myöhemmin epäillä.

• Kuka antaa: valtuuttajaa hoitava lääkäri, esimerkiksi muistipoliklinikalta tai terveyskeskuksesta.
• Lomake: DVV:llä on valmis malli "Lääkärinlausunto kyvystä tehdä oikeustoimi", mutta lääkäri voi kirjoittaa myös vapaamuotoisen lausunnon.
• Ajoitus: mahdollisimman lähelle allekirjoituspäivää, mieluiten samoihin päiviin.
• Säilytys: alkuperäisen valtakirjan kanssa. Sitä tarvitaan vasta, jos valtuutus myöhemmin vahvistetaan.

Kaksi eri lääkärinlausuntoa

Lääkärinlausunnosta puhutaan kahdessa eri vaiheessa, ja ne kysyvät eri asioita:

Todistajat ja merkintä ymmärryksestä

Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Lain mukaan todistajien pitää myös tehdä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muista seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

Kun muistisairaus on todettu, merkintä on tavallista tärkeämpi. Hyvä todistaja juttelee valtuuttajan kanssa ennen allekirjoitusta ja kirjoittaa merkinnän omin sanoin, esimerkiksi: "Valtuuttaja kertoi meille, että hän antaa tyttärelleen oikeuden hoitaa raha-asiansa sen varalta, ettei hän itse enää pysty. Hän ymmärsi käsityksemme mukaan valtakirjan merkityksen ja teki sen vapaasta tahdostaan."

Todistajiksi tarvitaan perheen ulkopuolisia: valtuuttajan omat lapset, lapsenlapset, sisarukset ja puoliso eivät voi todistaa, eivät myöskään valtuutettu ja hänen lähisukulaisensa. Koko lista ja malli merkinnöistä: edunvalvontavaltuutuksen todistajat.

Näin edetään, kun diagnoosi on jo tehty

1. Puhukaa valtuuttajan kanssa heti, kun diagnoosi on tehty. Hän päättää itse, kuka asioita hoitaa ja mitä valtuutus koskee.
2. Varatkaa aika lääkärille lausuntoa varten ja kertokaa, että se tarvitaan edunvalvontavaltakirjaa varten.
3. Laatikaa valtakirja. Sen voi valmistella netissä, eikä valmista lomaketta tarvita.
4. Etsikää kaksi todistajaa perheen ulkopuolelta, ja kertokaa heille, että heidän pitää tehdä merkintä ymmärryksestä.
5. Allekirjoittakaa paperille lähellä lääkärin arviota, molempien todistajien ollessa yhtä aikaa paikalla.
6. Säilyttäkää alkuperäinen ja lausunto samassa paikassa, ja kertokaa valtuutetulle, missä ne ovat.
7. Tehkää samalla kevyemmät järjestelyt, kuten tilinkäyttöoikeus ja Suomi.fi-valtuudet, joita voi käyttää heti.

Kiireessä ohjattu palvelu säästää aikaa. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa: palvelu kysyy valinnat ja tekee valtakirjan, jossa todistajien merkinnöille on valmis kohta. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan aina paperille. Jos autat vanhempaasi, katso myös opas edunvalvontavaltuutus vanhemmille.

Mitä valtakirjaan kannattaa kirjoittaa, kun sairaus on todettu

Kun sairaus on jo todettu, valtakirjaa kannattaa miettiä niiden tilanteiden kautta, jotka ovat todennäköisesti edessä:

• Henkilöä koskevat asiat. Jos valtuutus kattaa myös hoidon ja asumisen, valtuutettu voi edustaa valtuuttajaa niissä asioissa, joiden merkitystä hän ei itse sillä hetkellä ymmärrä. Valtuuttaja voi kirjoittaa toiveitaan esimerkiksi siitä, missä hän haluaa asua.
• Asunnon myynti. Muutto palvelutaloon tai hoivakotiin voi tarkoittaa kodin myyntiä. Asunto-osakkeen myynti kuuluu taloudellisiin asioihin. Kun valtakirja allekirjoitetaan 1.5.2026 tai myöhemmin, myös kiinteistön myynti kuuluu niihin, ellei sitä kielletä.
• Toissijainen valtuutettu. Jos valtuutettu on puoliso, joka on itse iäkäs, toissijaiseksi kannattaa nimetä esimerkiksi aikuinen lapsi.
• Lahjat ja palkkio. Lahjoja saa antaa vain, jos niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa. Valtuutetun palkkiosta voi määrätä samalla.
• Tiedonsaanti. Valtakirjaan voi kirjoittaa, kenelle valtuutettu saa kertoa valtuuttajan asioista, esimerkiksi muille lapsille.

Myös puoliso tekee oman valtakirjansa. Jos toinen puolisoista sairastuu, toinen ei voi automaattisesti hoitaa hänen asioitaan, ja terve puoliso tarvitsee omaa valtuutustaan siltä varalta, että hänkin sairastuu.

Voiko valtuutuksen vahvistaa heti?

Yleensä valtakirja odottaa kaapissa, kunnes sitä tarvitaan, eikä sitä tarvitse ottaa käyttöön heti diagnoosin jälkeen. Joskus muistisairaus on kuitenkin jo niin pitkällä, että ihminen ymmärtää vielä valtakirjan mutta ei enää pysty hoitamaan asioitaan. DVV:n mukaan vahvistamista voidaan silloin poikkeuksellisesti hakea heti valtakirjan tekemisen jälkeen.

Vahvistamiseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto siitä, että valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan valtuutuksen kattamia asioita. Kun hakemus on jätetty, valtuutettu saa jo tehdä toimet, jotka ovat välttämättömiä valtuuttajan suojaamiseksi vahingolta. Vaiheet: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Jos DVV epäilee ymmärrystä

DVV ei saa vahvistaa valtuutusta, jos on ilmeistä, ettei valtuuttaja valtakirjaa tehdessään kyennyt ymmärtämään sen merkitystä. Pelkkä diagnoosi ei siis riitä hylkäämiseen. Ratkaisevaa on, mitä valtakirjan tekohetkestä tiedetään, ja siksi lääkärinlausunto ja todistajien merkintä ovat niin tärkeitä.

Ennen päätöstä DVV kuulee valtuuttajaa, jos hän pystyy ymmärtämään asian, ja yleensä myös hänen puolisoaan. Tarvittaessa se voi kuulla lapsia ja muita läheisiä. Jos DVV hylkää hakemuksen, päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Jos valtuutusta ei voi enää tehdä

Jos valtuuttaja ei enää ymmärrä, mitä valtakirja tarkoittaa, valtuutusta ei voi tehdä. Silloin myös uusi tavallinen valtakirja tai Suomi.fi-valtuus on yleensä myöhäistä antaa. DVV:n mukaan pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt sen tekemisen jälkeen. Ero tavalliseen valtakirjaan on selitetty oppaassa edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

Vaihtoehto on edunvalvonta:

• Ilmoitus DVV:lle. Kuka tahansa, joka tietää ihmisen ilmeisesti tarvitsevan edunvalvontaa, voi ilmoittaa siitä DVV:lle.
• Käräjäoikeus määrää edunvalvojan, jos asiat eivät tule hoidetuiksi muulla tavoin. Hakemuksen voi tehdä DVV tai esimerkiksi puoliso tai lapsi.
• DVV voi määrätä edunvalvojan itse vain, jos ihminen ymmärtää asian ja pyytää tiettyä henkilöä edunvalvojakseen.

Edunvalvonta ei ole aina tarpeen. Jos laskut hoituvat jo esimerkiksi tilinkäyttöoikeudella eikä edessä ole suuria päätöksiä, kevyemmät järjestelyt voivat riittää. Erot: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Muut asiat diagnoosin jälkeen

Käypä hoito -suosituksen mukaan valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti kannattaa tehdä ajoissa, kun potilas on vielä oikeustoimikelpoinen eli kykenee ymmärtämään tekemiensä asiakirjojen merkityksen. Samaan aikaan kannattaa hoitaa:

• Hoitotahto, jossa valtuuttaja kertoo, millaista hoitoa hän haluaa, kun ei enää itse pysty ilmaisemaan sitä. Ohje: hoitotahto.
• Testamentti, jos valtuuttaja haluaa päättää omaisuutensa jakamisesta. Valtuutettu ei voi tehdä testamenttia hänen puolestaan. DVV:n lomake "Lääkärinlausunto kyvystä tehdä oikeustoimi" on tarkoitettu myös testamentin laatimista varten.
• Suomi.fi-valtuudet sähköisiin palveluihin, kuten OmaKantaan ja OmaVeroon. Vertailu: Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus.
• Ajokyky ja muut terveyteen liittyvät kysymykset kuuluvat lääkärille.

Tukea ja neuvontaa

Muistiliitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat neuvontaa ja vertaistukea muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä tietoa oikeudellisesta ennakoinnista. Oikeusaputoimistot laativat edunvalvontavaltakirjoja, ja pienituloiset voivat saada oikeusapua maksutta tai alennettuun hintaan. Jos tilanteesi on monimutkainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (5–8, 10, 24 ja 26 §), Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (8, 12, 72 ja 91 §), Finlex
• Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Tietoa lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille, Digi- ja väestötietovirasto
• Aikuisen edunvalvonta, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutus, Muistiliitto
• Muistisairaudet, Käypä hoito -suositus, Duodecim