Hoitotahto – näin teet sen ja näin se liittyy edunvalvontavaltuutukseen

Frans Kaartinen. Julkaistu 8.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Hoitotahto on tahdonilmaisu, jossa kerrot etukäteen, millaista hoitoa haluat tai et halua silloin, kun et itse pysty osallistumaan hoitopäätöksiin esimerkiksi tajuttomuuden tai muistisairauden vuoksi. Sen voi tehdä maksutta OmaKannassa tai paperilla, eikä siihen tarvita juristia.

Hoitotahto kertoo, mitä haluat. Se ei kerro, kuka hoitaa asiasi, kun et itse pysty. Siihen tarvitaan edunvalvontavaltuutus. Tällä sivulla kerrotaan, mitä hoitotahtoon kirjoitetaan, miten sen tekee OmaKannassa tai paperilla, kuinka sitova se on ja miten se toimii yhdessä edunvalvontavaltuutuksen kanssa.

Mikä on hoitotahto

Hoitotahdolla tarkoitetaan yleensä kahta asiaa, joko toista tai molempia:

• Tahto lääketieteellisestä hoidosta. Voit kieltäytyä hoidoista, joita et halua, esimerkiksi elvytyksestä, hengityslaitehoidosta, keinoruokinnasta tai siirrosta sairaalaan. Voit myös kirjoittaa, että haluat kaiken mahdollisen hoidon.
• Elämän loppuvaiheen toiveet. Voit kertoa omin sanoin, millaista arjen hoivaa ja huolenpitoa toivot: esimerkiksi ruokaan, musiikkiin, läheisten läsnäoloon tai vakaumukseesi liittyviä toiveita.

Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun et itse pysty päättämään hoidostasi. Niin kauan kuin pystyt, sinulta kysytään suoraan.

Erillistä hoitotahtolakia ei ole. Hoitotahdon asema perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), joka velvoittaa ottamaan huomioon potilaan aiemmin ilmaiseman tahdon.

Mitä hoitotahtoon kirjoitetaan

Hoitotahdolle ei ole määrättyä muotoa. Hyvä hoitotahto on selkeä ja yksiselitteinen, jotta sen perusteella voi tehdä päätöksiä. Mieti ainakin näitä:

• Elvytys: haluatko, että sinua elvytetään, jos sydämesi pysähtyy vakavan ja parantumattoman sairauden aikana?
• Elämää ylläpitävät hoidot: tehohoito, hengityslaitehoito, keinoruokinta ja antibiootit, ja missä tilanteessa haluat tai et halua niitä.
• Kivunhoito: haluatko riittävän kivunlievityksen, vaikka se väsyttäisi?
• Hoitopaikka: toivotko saavasi olla kotona tai hoitokodissa viimeiseen asti, vai siirretäänkö sinut sairaalaan?
• Arvot ja vakaumus: mikä elämässäsi on tärkeää, ja mitä hoidossa pitää kunnioittaa.
• Kuka tuntee toiveesi: läheinen, jonka kanssa olet puhunut hoitotahdosta ja jolta hoitohenkilökunta voi kysyä.

Epämääräinen lause, kuten "ei turhia hoitoja", jättää paljon tulkinnan varaan. Jos olet epävarma muotoilusta, kysy neuvoa omalta lääkäriltäsi.

Näin teet hoitotahdon OmaKannassa

OmaKanta on helpoin paikka hoitotahdolle, koska sinne tallennettu hoitotahto näkyy terveydenhuollon ammattilaisille kaikkialla Suomessa ilman erillistä lupaa.

1. Kirjaudu OmaKantaan osoitteessa kanta.fi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
2. Valitse valikosta Hoitotahto.
3. Kirjoita hoitotahtosi tekstinä. Voit käyttää mallina esimerkiksi Muistiliiton tai Terveyskirjaston hoitotahtolomaketta.
4. Tallenna. Päiväys tulee automaattisesti. Voit myös tulostaa hoitotahdon läheisillesi.

Hyvä tietää:

• OmaKantaan tehtyyn hoitotahtoon ei tarvita todistajia.
• Hoitotahtoa ei voi tallentaa liitetiedostona, esimerkiksi pdf-tiedostona. Tekstiä voi kopioida muualta, mutta tekstinkäsittelyohjelmasta kopioitu teksti voi sisältää piilomerkkejä, jotka estävät tallentamisen. Kirjoita silloin teksti suoraan OmaKantaan.
• Voit muokata tai poistaa hoitotahdon OmaKannassa milloin tahansa. Hoitotahdon voi tehdä tai päivittää myös terveydenhuollossa, esimerkiksi omalla terveysasemalla.

Hoitotahto paperilla

Jos et käytä OmaKantaa, hoitotahdon voi kirjoittaa paperille vapaamuotoisesti tai täyttää valmiin hoitotahtopohjan. Paperisessa hoitotahdossa pitää olla:

• päiväys
• oma allekirjoituksesi.

Todistajia laki ei vaadi, mutta Terveyskirjasto suosittelee kahta todistajaa, jotka eivät kuulu perheeseen tai lähisukuun. Todistajat voivat myöhemmin vahvistaa, että hoitotahto on sinun tekemäsi.

Pyydä terveysasemaa tallentamaan paperinen hoitotahto potilastietoihisi tai merkitsemään niihin, että sellainen on olemassa ja missä se on. Anna kopio läheisellesi. Hoitotahdon voi ilmaista myös suullisesti, jolloin hoitohenkilökunta kirjaa sen potilastietoihin.

Onko hoitotahto sitova

Hoitotahto on vahvempi kuin moni luulee, mutta sillä on rajansa.

• Kieltäytyminen sitoo. Jos olet hoitotahdossa kieltäytynyt tietystä hoidosta, terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa antaa sitä sinulle. Potilaslain mukaan potilaalle ei saa antaa hoitoa, joka on vastoin hänen aiemmin vakaasti ja pätevästi ilmaisemaansa tahtoa.
• Toiveet ohjaavat. Elämän loppuvaiheen toiveita pyritään noudattamaan, mutta ne eivät velvoita samalla tavalla.
• Et voi vaatia mitä tahansa. Hoitotahdolla ei voi edellyttää hoitoa, joka ei kuulu sairautesi yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.
• Poikkeuksia on. Hoitotahdosta voidaan poiketa, jos on perusteltu syy epäillä, että tahtosi on muuttunut, tai jos hoitoon on tullut merkittäviä uusia mahdollisuuksia, joita et ole voinut ottaa huomioon.

Kun et itse pysty päättämään hoidostasi, lääkäri kuulee ennen tärkeää hoitopäätöstä laillista edustajaasi tai läheistäsi. Heidän pitää ottaa huomioon aiemmin ilmaisemasi tahto. Hoitotahto on siksi myös läheisillesi apu: heidän ei tarvitse arvata.

Läheinen ei voi muuttaa eikä perua hoitotahtoasi. Sen voit tehdä vain sinä.

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus eivät korvaa toisiaan, vaan täydentävät. Hoitotahto kertoo, mitä hoidossasi pitää kunnioittaa. Edunvalvontavaltuutuksessa nimeät ihmisen, joka hoitaa asiasi, kun et itse pysty.

OmaKantaan tallennettu hoitotahto näkyy terveydenhuollolle heti. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan odottaa kaapissa, kunnes sitä tarvitaan, ja tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen valtuutetun hakemuksesta. Vaiheet on kuvattu oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Henkilöä koskevat asiat. Edunvalvontavaltuutus voi kattaa myös henkilöä koskevat asiat, kuten hoidon ja asumisen. Valtuutettu voi silloin edustaa sinua niissä, mutta vain asioissa, joiden merkitystä et itse sillä hetkellä pysty ymmärtämään. Kaikkein henkilökohtaisimpia ratkaisuja hän ei voi tehdä puolestasi, eikä hän voi tehdä tai muuttaa hoitotahtoasi. Suomi.fi:n ohjeessa neuvotaan mainitsemaan hoitotahto valtakirjan hoitoa ja asumista koskevassa kohdassa, jotta valtuutettu tietää toiveesi.

OmaKanta. Pelkkä valtuutettuna toimiminen ei anna pääsyä valtuuttajan OmaKantaan. Siihen tarvitaan lisäksi Suomi.fi-valtuus terveydenhuollon asioiden hoitoon, kuten Kanta.fi neuvoo. Valtuutetun tehtävistä kerrotaan tarkemmin oppaassa edunvalvontavaltuutettu.

Tee molemmat samalla kertaa

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä samaan aikaan, kun asia on muutenkin mielessä. Ne vaativat samaa pohdintaa: mitä minulle on tärkeää ja kehen luotan.

• Hoitotahdon teet maksutta OmaKannassa tai paperilla.
• Edunvalvontavaltuutuksen voit laatia netissä Sitovassa tai muulla tavalla, tulostaa ja allekirjoittaa kahden todistajan läsnä ollessa. Vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä, ja valtakirjan sisältö esimerkkeineen oppaassa edunvalvontavaltuutuksen mallipohja.

Jos autat vanhempaasi, muista, että molemmat asiakirjat ovat hänen omiaan. Sinä voit kysyä, kirjoittaa ja tulostaa, mutta päätökset tekee hän. Edunvalvontavaltuutuksessa hänen omat lapsensa eivät voi olla todistajina, joten pyytäkää todistajiksi esimerkiksi naapureita tai ystäviä. Säännöt on koottu oppaaseen edunvalvontavaltuutuksen todistajat.

Jos valtuutusta ei enää ehditä tehdä, asioita hoitamaan määrätään yleensä edunvalvoja.

Näin otat hoitotahdon puheeksi

Moni aikuinen lapsi haluaisi tietää vanhempansa toiveet, mutta aiheen ottaminen puheeksi tuntuu vaikealta. Usein keskustelu on helpompaa kuin odottaminen.

• Aloita omista toiveistasi. "Mietin, mitä haluaisin, jos en itse pystyisi kertomaan" on helpompi aloitus kuin kysymys vanhemman sairaudesta.
• Puhu arvoista, ei hoidoista. Kysy, mikä elämässä on tärkeää ja mitä hän pelkää. Hoitoja koskevat valinnat seuraavat niistä.
• Ottakaa lääkäri mukaan. Jos vanhemmalla on pitkäaikainen sairaus, hoitavan lääkärin vastaanotolla voi kysyä, millaisia päätöksiä on odotettavissa.
• Kirjatkaa toiveet ylös heti. Muistiin jäänyt keskustelu ei auta hoitohenkilökuntaa, OmaKantaan kirjattu hoitotahto auttaa.

Hoitotahdon muuttaminen ja tarkistaminen

Voit muuttaa tai perua hoitotahtosi milloin tahansa. OmaKannassa muutos tehdään Hoitotahto-osiossa. Jos hoitotahto on paperilla, tee uusi päivätty ja allekirjoitettu versio ja huolehdi, että muutos kirjataan myös potilastietoihisi.

Terveyskirjasto suosittelee tarkistamaan hoitotahdon 5–10 vuoden välein tai silloin, kun terveytesi tai elämäntilanteesi muuttuu. Kerro muutoksista myös läheisillesi.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko hoitotahtoon todistajia?

Ei. OmaKannassa todistajia ei tarvita. Paperiseen hoitotahtoon suositellaan kahta todistajaa, jotka eivät kuulu perheeseen tai lähisukuun, mutta hoitotahto on voimassa ilman heitäkin.

Miten hoitotahto tallennetaan OmaKantaan?

Kirjaudu OmaKantaan, valitse Hoitotahto, kirjoita toiveesi tekstinä ja tallenna. Päiväys tulee automaattisesti. Pdf-liitettä ei voi tallentaa.

Mistä saa hoitotahtolomakkeen tai -pohjan?

Kanta.fi neuvoo käyttämään mallina esimerkiksi Muistiliiton tai Terveyskirjaston lomaketta. Valmista lomaketta ei ole pakko käyttää, sillä hoitotahdon voi kirjoittaa vapaamuotoisesti.

Onko hoitotahto juridisesti sitova?

Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen tietystä hoidosta sitoo terveydenhuollon ammattilaisia. Elämän loppuvaiheen toiveet ohjaavat hoitoa, mutta eivät velvoita samalla tavalla. Hoitotahdolla ei voi vaatia hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua.

Mitä eroa on hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella?

Hoitotahto kertoo, millaista hoitoa haluat. Edunvalvontavaltuutus kertoo, kuka hoitaa asiasi, kun et itse pysty. Hoitotahto on maksuton ja vapaamuotoinen, valtuutuksella on tarkat muotovaatimukset ja se otetaan käyttöön DVV:n vahvistuksella.

Voiko hoitotahdossa nimetä ihmisen päättämään puolestani?

Hoitotahtoon voi kirjata läheisen, joka tuntee toiveesi ja jolta hoitohenkilökunta voi kysyä. Jos haluat antaa jollekin oikeuden hoitaa asioitasi, myös raha-asioita, tarvitset edunvalvontavaltuutuksen.

Voiko hoitotahdon muuttaa tai perua?

Voi, milloin tahansa. OmaKannassa muutos tehdään Hoitotahto-osiossa. Läheinen ei voi muuttaa eikä perua hoitotahtoasi.

Voiko omainen tehdä hoitotahdon toisen puolesta?

Ei. Hoitotahto on aina tekijänsä oma tahdonilmaisu. Omainen voi auttaa kirjoittamisessa, mutta sisällöstä päättää tekijä itse.

Lähteet

• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Finlex
• Hoitotahto ja elinluovutustahto OmaKannassa, Kanta.fi
• Hoitotahto, Terveyskirjasto, Duodecim
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, Finlex
• Edunvalvontavaltakirjan sisältö, Suomi.fi
• Edunvalvontavaltuutettuna OmaKannassa, Kanta.fi