Henkilöä koskevat asiat edunvalvontavaltuutuksessa

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 10 min.

Edunvalvontavaltuutus voi koskea raha-asioiden lisäksi henkilöä koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa, hoivaa ja asumista. Valtuutettu saa edustaa sinua niissä vain silloin, kun et itse sillä hetkellä pysty ymmärtämään asian merkitystä. Kaikkein henkilökohtaisimmissa asioissa, kuten avioliitossa tai testamentissa, häntä ei voi valtuuttaa koskaan.

Moni ajattelee valtuutusta vain pankkiasioina. Arjessa yhtä tärkeitä ovat kysymykset, kuka saa puhua lääkärin kanssa, hakea kotihoitoa tai päättää muutosta palvelutaloon. Tältä sivulta näet, mitä henkilöä koskevat asiat edunvalvontavaltuutuksessa tarkoittavat, missä valtuutetun valta loppuu, miten se liittyy hoitotahtoon ja miten asiat kannattaa kirjoittaa valtakirjaan.

Mitä henkilöä koskevat asiat tarkoittavat?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta jakaa valtuutuksen kahteen osaan. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Lisäksi hänet voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtuuttaja ei pysty ymmärtämään sillä hetkellä, kun valtuutusta pitäisi käyttää.

Henkilöä koskevat asiat ovat siis päätöksiä, jotka koskevat ihmistä itseään eivätkä hänen rahojaan. Lain esitöissä esimerkkeinä mainitaan suostumus hoitoon potilaan puolesta ja sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden käyttäminen. Valtuutettu voi myös antaa suostumuksia salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen, ellei valtakirjassa ole muuta määrätty.

Monessa tilanteessa tarvitaan molempia. Kun äiti muuttaa palvelutaloon, päätös muutosta on henkilöä koskeva, mutta vuokrasopimus, maksut ja vanhan asunnon myynti ovat taloudellisia. Siksi useimmille sopii valtuutus, joka kattaa molemmat. Asunnon myynnistä on oma oppaansa: edunvalvontavaltuutus ja asunnon myynti.

Tärkein raja: vain kun et itse ymmärrä

Kun valtuutus on vahvistettu, valtuutettu hoitaa taloudellisia asioita ilman, että valtuuttajan ymmärrystä arvioidaan joka kerta uudelleen. Henkilöä koskevissa asioissa valtuutetun valta riippuu tilanteesta. Hän voi edustaa sinua vain asiassa, jonka merkitystä et itse sillä hetkellä pysty ymmärtämään. Lain esitöiden mukaan valta ei henkilöä koskevissa asioissa pääsääntöisesti ulotu laajemmalle kuin edunvalvojan.

Käytännössä arvio tehdään asia kerrallaan. Muistisairas voi hyvin ymmärtää, haluaako hän käydä päivätoiminnassa, vaikka ei enää hahmota lääkityksen muutoksen seurauksia. Ensimmäisessä asiassa hän päättää itse, toisessa valtuutettu voi edustaa häntä. Hyvinä päivinä ihminen voi päättää enemmän kuin huonoina.

Laki velvoittaa valtuutetun myös kysymään valtuuttajan mielipidettä ennen tärkeää päätöstä, jos se onnistuu ilman huomattavaa hankaluutta, ja toimimaan hänen parhaakseen. Kuulemista ei tarvita, jos valtuuttaja ei pysty ymmärtämään asian merkitystä.

Mitä valtuutettu ei voi päättää koskaan

Laki rajaa kaikkein henkilökohtaisimmat asiat pois. Valtuutettu ei voi valtuuttajan puolesta:

• antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen
• tunnustaa isyyttä tai hyväksyä isyyden tunnustamista
• tehdä tai peruuttaa testamenttia
• edustaa valtuuttajaa muussa näihin rinnastuvassa, korostetun henkilökohtaisessa asiassa.

Lain esitöiden mukaan esimerkiksi avioeron hakeminen on yleensä niin henkilökohtainen asia, ettei valtuutettu voi panna sitä vireille. Jos valtakirjaan kirjoitetaan, että valtuutettu saa tehdä testamentin puolestasi, määräys on mitätön. Testamentista lisää: edunvalvontavaltuutus ja testamentti.

Valtuutus ei myöskään vaikuta siihen, milloin ihminen voidaan määrätä hoitoon tahdostaan riippumatta. Siitä säädetään muun muassa mielenterveyslaissa, eikä valtuutettu voi sitä estää tai vaatia.

Valtuutettu hoitopäätöksissä

Potilaslain mukaan potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan, lääkärin on ennen tärkeää hoitopäätöstä kuultava hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistään, ja hoitoon tarvitaan jonkun heistä suostumus. Lain esitöiden mukaan edunvalvontavaltuutuksen saanut valtuutettu on tällainen laillinen edustaja.

Valtuutettu ei kuitenkaan päätä oman mielensä mukaan:

• Valtuuttajan aiempi tahto ratkaisee. Suostumusta antaessaan valtuutetun pitää ottaa huomioon valtuuttajan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos sitä ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa.
• Kieltäytyminen sitoo. Jos valtuuttaja on aiemmin vakaasti ja pätevästi kieltäytynyt tietystä hoidosta, sitä ei saa antaa kiireellisessäkään tilanteessa.
• Erimielisyydessä ratkaisee etu. Jos läheisten näkemykset hoidosta eroavat, potilasta hoidetaan tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Laki ei siis tee läheisistä hiljaisia ilman valtuutusta: myös lähiomaista kuullaan. Valtuutus tuo silti selvyyttä, koska siitä näkyy, kehen valtuuttaja itse luotti. Suosittelen kirjoittamaan valtakirjaan, kuka hoitaa henkilöä koskevat asiat, jos lapsia on useita, sillä se vähentää riitoja vaikeissa tilanteissa.

Hoitotahto ja valtuutus yhdessä

Hoitotahto kertoo, millaista hoitoa haluat. Edunvalvontavaltuutus kertoo, kuka edustaa sinua, kun et itse pysty. Ne täydentävät toisiaan: valtuutettu tuntee toiveesi, ja hoitotahto antaa hänelle kirjallisen pohjan, johon nojata.

Valtuutettu ei voi tehdä tai muuttaa hoitotahtoasi puolestasi, koska se on oma tahdonilmaisusi. Suomi.fi:n ohjeessa neuvotaan mainitsemaan hoitotahto valtakirjan hoitoa ja asumista koskevassa kohdassa, jotta valtuutettu tietää sen olemassaolosta. Miten hoitotahto tehdään ja tallennetaan OmaKantaan: hoitotahto.

Asuminen, hoiva ja sosiaalipalvelut

Sosiaalihuollossa pätee sama periaate kuin terveydenhuollossa. Jos täysi-ikäinen asiakas ei pysty osallistumaan palvelujensa suunnitteluun tai ymmärtämään päätösten vaikutuksia, hänen tahtoaan selvitetään yhdessä hänen laillisen edustajansa tai omaisensa kanssa.

Valtuutettu voi esimerkiksi hakea kotihoitoa tai palveluasumista, osallistua palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelman tekoon sekä kertoa, millaista arkea valtuuttaja on toivonut. Palveluista päättää hyvinvointialue. Valtuutus ei anna oikeutta vaatia tiettyä paikkaa, mutta se antaa oikeuden edustaa valtuuttajaa hakemuksissa ja keskusteluissa.

Kotiin liittyvät toiveet kannattaa kirjoittaa valtakirjaan: haluatko asua kotona mahdollisimman pitkään, millaisia apuvälineitä tai muutostöitä hyväksyt ja minkä paikkakunnan palvelut ovat sinulle tärkeitä. Valtakirjaan kirjoitetut toiveet ja ohjeet kertovat valtuutetulle, mikä on sinun parhaasi, ja niiden mukaan hänen pitää toimia.

Tiedonsaanti ja OmaKanta

Kun valtuutus on vahvistettu, valtuutetulla on oikeus saada ne tiedot, joihin valtuuttajalla itsellään on oikeus, niissä asioissa, joita valtuutus koskee. Valtuuttajalle tulleita kirjeitä hän saa avata ilman lupaa vain, jos lähettäjästä tai muusta seikasta voi päätellä, että kirje koskee valtuutuksen asioita.

DVV:n mukaan vahvistettu valtuutus antaa oikeuden asioida valtuuttajan puolesta sähköisesti automaattisesti vain taloudellisissa asioissa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sähköinen asiointi ei avaudu itsestään.

OmaKanta ei siis avaudu valtuutetulle automaattisesti. Siihen tarvitaan Suomi.fi-valtuus terveydenhuollon asioiden hoitoon, ja sosiaalipalvelujen tietojen katseluun oma valtuutensa, kuten Kanta.fi neuvoo. Jos valtuuttaja ei enää pysty ymmärtämään asiaa, Suomi.fi:n ohjeen mukaan valtuutettu voi allekirjoittaa valtuushakemuksen hänen puolestaan. Hakemukseen voi silloin valita vain valtuutuksen piiriin kuuluvia valtuusasioita, ja liitteeksi tarvitaan kopio DVV:n vahvistamasta valtakirjasta. Siksi hoito ja asuminen kannattaa kirjoittaa valtakirjaan, jos haluat valtuutetun voivan hoitaa myös terveyspalveluja netissä. Erot ja yhteispeli: Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus.

Jos valtuutusta ei ole

Ilman valtuutusta lääkäri ja sosiaalihuolto kuulevat läheisiä, mutta kenelläkään ei ole virallista asemaa edustaa ihmistä esimerkiksi tietojen saamisessa tai Suomi.fi-valtuuksissa. Jos henkilö on ilmeisesti edunvalvonnan tarpeessa, sosiaalihuollon on tehtävä siitä ilmoitus DVV:lle.

Edunvalvoja hoitaa lähtökohtaisesti vain taloudellisia asioita. Henkilöä koskevissa asioissa hän voi edustaa päämiestään vain, jos käräjäoikeus on niin määrännyt. Valtuutuksella päätät tämän itse ja etukäteen, ja valitset itse sen ihmisen, joka asioistasi puhuu. Vertailu: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Näin kirjoitat henkilöä koskevat asiat valtakirjaan

1. Päätä, kattaako valtuutus henkilöä koskevat asiat. Valtakirjasta pitää käydä ilmi asiat, joissa valtuutettu saa edustaa sinua, joten kirjoita hoito ja asuminen näkyviin, jos haluat niiden kuuluvan valtuutukseen.
2. Valitse, kuka ne hoitaa. Voit antaa ne samalle valtuutetulle kuin raha-asiat tai jakaa tehtävät kahdelle.
3. Kirjaa toiveesi. Asuminen, hoiva, hengelliset ja kulttuuriset toiveet, lemmikki, yhteydenpito läheisiin.
4. Mainitse hoitotahto, jos sinulla on sellainen tai teet sen samalla.
5. Kerro, kenelle valtuutettu saa kertoa asioistasi. Esimerkiksi muille lapsille, jotta kaikki pysyvät ajan tasalla.

Suomi.fi:n esimerkkiteksti menee vielä pidemmälle: siinä valtuuttaja kirjoittaa, että valtuutetun pitää henkilöä koskevia asioita hoitaessaan noudattaa tehtyä hoitotahtoa. Jos sinulla on hoitotahto, tällainen lause tekee sen merkityksen valtuutetulle selväksi.

Muotoilut ovat esimerkkejä. Lisää valtakirjan kohtia esimerkkeineen on oppaassa edunvalvontavaltuutuksen mallipohja, ja tehtävien jakamisesta kahdelle kerrotaan oppaassa varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Ohjatussa nettipalvelussa henkilöä koskevat asiat ovat oma kohtansa. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, jolloin palvelu kysyy, kattaako valtuutus hoidon ja asumisen ja kuka niistä huolehtii. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.

Kun valtuutus otetaan käyttöön

Henkilöä koskeva valtuutus tulee voimaan samalla tavalla kuin muukin valtuutus: valtuutettu hakee DVV:ltä vahvistamista, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan. Lääkärinlausunnon pitää silloin ottaa kantaa myös siihen, pystyykö valtuuttaja hoitamaan henkilöä koskevia asioitaan: lääkärinlausunto edunvalvontavaltuutusta varten.

Muutama ero raha-asioihin:

• Ei omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo DVV:lle tehdään vain, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita.
• Rekisterimerkintä. Laki velvoittaa DVV:n merkitsemään holhousasioiden rekisteriin valtuutuksen, joka koskee taloudellisia asioita. Pelkästään henkilöä koskevaa valtuutusta laki ei edellytä merkittäväksi, joten varminta on pitää DVV:n vahvistuspäätös ja valtakirja mukana esimerkiksi hoitoneuvotteluissa.
• Kirjanpito toimista. Valtuutetun pitää pitää sellaista kirjaa, että hän voi tehdä selkoa toimista, joihin hän on valtuuttajan puolesta ryhtynyt.

Koko vahvistamisen polku: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen. Valtuutetun muut tehtävät: edunvalvontavaltuutettu.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (2, 6, 16, 24, 27, 30, 32 ja 45 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 52/2006 (2 §:n perustelut), Finlex
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (6 ja 8 §), Finlex
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (9 §), Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (29 §), Finlex
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltakirjan sisältö, Suomi.fi
• Edunvalvontavaltuutettuna OmaKannassa, Kanta.fi
• Näin valtuutat, jos et voi käyttää sähköisiä palveluja, Suomi.fi
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto