Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu edunvalvontavaltuutuksessa
Edunvalvontavaltuutuksen varavaltuutettu hoitaa asioita silloin, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai esteellinen jossakin asiassa. Toissijainen valtuutettu taas ottaa koko tehtävän, jos valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi. Kumpikin nimetään valtakirjassa etukäteen, ja kumpikin tarvitsee DVV:n vahvistuksen omalle osalleen ennen kuin voi toimia.
Varahenkilöt ovat yksi tärkeimmistä valinnoista, kun teet edunvalvontavaltuutuksen. Ilman niitä koko valtuutus voi mennä hukkaan, jos ainoa valtuutettu sairastuu tai kuolee. Tältä sivulta näet, mitä eroa rooleilla on, miten ne toimivat käytännössä, miten useampi valtuutettu jakaa tehtävät ja miten nimeäminen kirjoitetaan valtakirjaan.
Sisällys
Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu lyhyesti
Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) tuntee kaksi varahenkilöä. Ne erotetaan sen mukaan, onko valtuutetun este pysyvä vai tilapäinen.
| Toissijainen valtuutettu | Varavaltuutettu | |
|---|---|---|
| Milloin ryhtyy tehtävään | Valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi | Valtuutettu on tilapäisesti estynyt, esimerkiksi sairauden tai pitkän ulkomailla olon vuoksi, tai esteellinen tietyssä asiassa |
| Kuinka pitkään | Pysyvästi, valtuutetun tilalla | Vain esteen ajan tai yhden asian hoitamiseen |
| Kuka hakee vahvistusta | Toissijainen valtuutettu itse | Varavaltuutettu itse, kun este on käsillä |
| Voiko hakea etukäteen | Kun tilanne on syntynyt | Ei, vasta kun valtuutettu on estynyt tai esteellinen |
Laki sanoo lisäksi, että kaikkea, mitä valtuutetusta säädetään, sovelletaan myös varavaltuutettuun ja toissijaiseen valtuutettuun, ellei toisin säädetä. Heillä on siis samat oikeudet, velvollisuudet ja esteellisyyssäännöt kuin valtuutetulla.
Lain esitöiden mukaan sama henkilö voi olla sekä toissijainen valtuutettu että varavaltuutettu. Kumpaakin voi myös nimetä useamman. Silloin valtakirjaan kirjoitetaan, missä järjestyksessä he ryhtyvät tehtävään.
Miksi varahenkilö kannattaa nimetä
Valtuutus on henkilökohtainen. Jos valtakirjassa on vain yksi valtuutettu ja hän kuolee tai sairastuu pysyvästi ennen valtuuttajaa, kukaan muu ei voi ottaa tehtävää hänen tilalleen. DVV:n mukaan:
- Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu, toissijainen valtuutettu voi aikanaan hakea vahvistamista. Jos toissijaista ei ole, valtuuttaja voi tehdä uuden valtakirjan, jos hän vielä ymmärtää sen merkityksen.
- Jos valtuutus on jo vahvistettu eikä toissijaista valtuutettua ole, valtuuttajalle voidaan määrätä edunvalvoja.
Edunvalvonta on raskaampi ja kalliimpi kuin valtuutus, ja edunvalvojaksi voi tulla joku muu kuin se, jonka valtuuttaja olisi itse valinnut. Erot on koottu sivulle edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.
Varavaltuutettu taas ratkaisee esteellisyyden. Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa vastapuolena on hän itse, hänen puolisonsa tai lähisukulaisensa, kuten lapsi, sisarus tai sisaruksen lapsi. Tavallinen esimerkki on vanhemman asunnon myynti tai vuokraus valtuutetun omalle lapselle tai perinnönjako, jossa valtuutettu on itse osakas. Jos varavaltuutettua ei ole, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä DVV voi määrätä edunvalvojan hoitamaan juuri sen asian.
Näin vahvistaminen etenee varahenkilölle
Valtuutus ei siirry varahenkilölle automaattisesti. Lain esitöiden mukaan valtuutus tulee voimaan varavaltuutettuun tai toissijaiseen valtuutettuun nähden vasta, kun DVV on vahvistanut sen hänen hakemuksestaan. Jokainen hakee vahvistamista vain omalta osaltaan.
Toissijainen valtuutettu hakee vahvistamista, kun ensisijainen valtuutettu
- ei ota tehtävää vastaan
- on luopunut tehtävästä
- on tullut pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä
- on kuollut.
Hakemukseen tarvitaan alkuperäinen paperinen valtakirja. Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu ensisijaisen valtuutetun osalta, tarvitaan myös lääkärinlausunto valtuuttajan tilasta. Jos ensisijainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, hakemukseen liitetään hänen vapaamuotoinen ilmoituksensa siitä. Hakemisen vaiheet: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.
Varavaltuutettu voi hakea vahvistamista vasta, kun valtuutus on vahvistettu ensisijaisen tai toissijaisen valtuutetun osalta ja tämä on tilapäisesti estynyt tai esteellinen jossakin asiassa. DVV:n mukaan varavaltuutettu ei voi hakea vahvistamista varalta etukäteen, eikä hän saa hakea sitä asiaan, jossa hän on itse esteellinen. Kun vahvistus on annettu, hän voi edustaa valtuuttajaa siinä asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on esteellinen. Tilapäisen esteen loputtua tehtävä palaa valtuutetulle.
Jos valtuutettu luopuu tehtävästä vahvistamisen jälkeen, valtuutus lakkaa hänen osaltaan sinä päivänä, kun luopumisilmoitus on saapunut DVV:lle. Toissijainen valtuutettu voi silloin hakea vahvistamista itselleen. Luopujan pitää luovuttaa valtakirja ja hoitamansa omaisuus viipymättä esimerkiksi toissijaiselle valtuutetulle. Valtuutetun tehtävistä ja luopumisesta enemmän: edunvalvontavaltuutettu.
Kaksi tai useampi valtuutettu
Laki ei rajoita valtuutettujen määrää. Useampi valtuutettu voi olla järkevä ratkaisu, mutta se vaatii selvät määräykset. Vaihtoehtoja on kaksi.
1. Tehtävät jaetaan. Esimerkiksi yksi lapsi hoitaa taloudelliset asiat ja toinen henkilöä koskevat asiat, kuten hoidon ja asumisen. Kumpikin hakee vahvistamista omalta osaltaan, ja kummallakin on selvä vastuualue.
2. Sama tehtävä kahdelle. Silloin DVV neuvoo kirjoittamaan valtakirjaan, saako kumpikin edustaa valtuuttajaa yksin vai pitääkö heidän toimia yhdessä. Laissa ei ole tähän oletussääntöä. Suosittelen kirjoittamaan määräyksen aina näkyviin, sillä tulkinta ei ole vakiintunut, ja epäselvä valtakirja voi hidastaa asiointia esimerkiksi pankissa.
| Määräys | Hyvä puoli | Huono puoli |
|---|---|---|
| Kumpikin saa toimia yksin | Arki sujuu, vaikka toinen asuu kaukana | Toinen voi tehdä päätöksiä tietämättä toisen kannasta |
| Toimivat aina yhdessä | Kaksi silmäparia jokaisessa päätöksessä | Jokainen lasku ja allekirjoitus vaatii molemmat, ja erimielisyys voi pysäyttää asiat |
| Yksin arkiasioissa, yhdessä suurissa | Arki sujuu, ja asunnon myynti tai suuret lahjat vaativat molemmat | Rajanveto pitää kirjoittaa selvästi |
Suomi.fi neuvoo selvyyden vuoksi valitsemaan vain yhden ensisijaisen valtuutetun. Useampi samanarvoinen valtuutettu hankaloittaa myös sähköistä asiointia: vahvistettu valtuutettu voi tavallisesti asioida valtuuttajan puolesta Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa automaattisesti, mutta se ei toimi, jos valtuutettuja on useampi. Siksi yleisin ratkaisu on yksi valtuutettu ja muut läheiset toissijaisina tai varavaltuutettuina.
Tavalliset perhemallit
Hyvä ratkaisu riippuu perheestä. Nämä kolme ovat yleisimpiä:
- Puolisot. Kumpikin tekee oman valtakirjansa ja nimeää puolison valtuutetuksi. Koska puoliso on usein samanikäinen, toissijaiseksi valtuutetuksi ja varavaltuutetuksi nimetään usein aikuinen lapsi. Ohje: edunvalvontavaltuutus puolisolle.
- Leski tai yksin asuva, useampi lapsi. Yksi lapsi on valtuutettu, toinen toissijainen valtuutettu. Varavaltuutetuksi kannattaa harkita perheen ulkopuolista luotettavaa ihmistä, esimerkiksi ystävää tai kummia.
- Tehtävät jaetaan. Raha-asioihin perehtynyt lapsi hoitaa taloudelliset asiat ja lähellä asuva lapsi henkilöä koskevat asiat. Kummallekin nimetään varahenkilö.
Miksi varavaltuutettu perheen ulkopuolelta? Esteellisyys koskee valtuutetun koko lähipiiriä. Jos valtuutettu on yksi lapsista ja varavaltuutettu toinen, sama esteellisyys koskee todennäköisesti molempia, kun vanhemman asunto myydään jommallekummalle sisarukselle tai sisaruksen lapselle. Varminta on valita varavaltuutettu perheen ulkopuolelta, koska hän voi hoitaa tällaisen kaupan ilman edunvalvojaa. Jos perheesi tilanne on tällainen, kysy meiltä – autamme.
Kuka voi olla varahenkilö
Varahenkilöksi sopii sama ihminen kuin valtuutetuksi: luotettava täysi-ikäinen, joka on valmis hoitamaan tehtävää mahdollisesti vuosia. Yritystä, yhdistystä tai muuta oikeushenkilöä ei voi nimetä valtuutetuksi, eikä DVV:n mukaan myöskään yleistä edunvalvojaa.
Valtuutetun allekirjoitus ei kuulu valtakirjan muotovaatimuksiin, mutta varminta on pyytää jokaiselta nimetyltä suostumus etukäteen, kuten Suomi.fi neuvoo, koska kukaan ei ole velvollinen ottamaan tehtävää vastaan. Kerro varahenkilöille myös, missä valtakirja säilytetään.
Suosittelen välttämään varahenkilöitä ja heidän sukulaisiaan todistajina, sillä tulkinta ei ole vakiintunut. Todistajana ei voi olla valtuutettu, hänen puolisonsa eikä heidän lähisukulaisensa, ja laki soveltaa varahenkilöihin samoja sääntöjä kuin valtuutettuun. Koko lista: edunvalvontavaltuutuksen todistajat.
Näin kirjoitat varahenkilöt valtakirjaan
Kirjoita jokainen henkilö nimellä ja henkilötunnuksella ja käytä lain sanoja, jotta rooli on yksiselitteinen. Esimerkissä Maija Esimerkki nimeää poikansa valtuutetuksi ja tyttärensä varahenkilöksi.
Jos nimeät kaksi valtuutettua samoihin asioihin, lisää selvä lause, esimerkiksi "Valtuutetut saavat edustaa minua kumpikin yksin" tai "Valtuutettujen on toimittava yhdessä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen myynnissä, muissa asioissa kumpikin saa toimia yksin". Muut kohdat ja esimerkit: edunvalvontavaltuutus mallipohja.
Ohjattu palvelu kysyy nämä valinnat järjestyksessä. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa: palvelu kysyy valtuutetun, toissijaisen valtuutetun ja tarvittaessa varavaltuutetun ja kirjoittaa roolit lain sanoin. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan aina paperille kahden todistajan läsnä ollessa. Koko reitti vaihe vaiheelta: edunvalvontavaltuutus netissä.
Tarkistuslista
- Valtakirjassa on valtuutettu ja vähintään yksi toissijainen valtuutettu.
- Jokaisen rooli on kirjoitettu lain sanoin: toissijainen pysyviin esteisiin, varavaltuutettu tilapäisiin esteisiin ja esteellisyyteen.
- Jos varahenkilöitä on useampi, heidän järjestyksensä näkyy valtakirjassa.
- Jos valtuutettuja on useampi samoissa asioissa, valtakirjassa lukee, toimivatko he yksin vai yhdessä.
- Jokainen nimetty on suostunut tehtävään ja tietää, missä alkuperäinen valtakirja on.
- Kukaan nimetyistä tai heidän sukulaisistaan ei ole todistajana.
Jos tilanteesi on monimutkainen, esimerkiksi perheessä on riitaa tai omaisuutta on ulkomailla, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on toissijaisella valtuutetulla ja varavaltuutetulla?
Toissijainen valtuutettu ottaa tehtävän pysyvästi, jos valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi. Varavaltuutettu hoitaa asioita vain tilapäisen esteen ajan tai yhden asian, jossa valtuutettu on esteellinen.
Voiko sama henkilö olla sekä toissijainen valtuutettu että varavaltuutettu?
Voi. Lain esitöiden mukaan sama henkilö voidaan nimetä molempiin rooleihin. Valtakirjaan kirjoitetaan silloin kumpikin rooli erikseen.
Pitääkö toissijainen valtuutettu nimetä?
Laki ei vaadi sitä, mutta se kannattaa lähes aina. Jos ainoa valtuutettu kuolee tai sairastuu pysyvästi vahvistamisen jälkeen eikä toissijaista ole, valtuuttajalle voidaan joutua määräämään edunvalvoja.
Voiko edunvalvontavaltuutuksessa olla kaksi valtuutettua?
Voi. Laki ei rajoita valtuutettujen määrää. Tehtävät voi jakaa, tai kahdelle voi antaa saman tehtävän, jolloin valtakirjaan kirjoitetaan, toimivatko he yksin vai yhdessä.
Toimivatko kaksi valtuutettua yhdessä vai erikseen?
Niin kuin valtakirjassa määrätään. Laissa ei ole oletussääntöä, joten suosittelen kirjoittamaan määräyksen näkyviin, sillä tulkinta ei ole vakiintunut.
Missä järjestyksessä toissijaiset valtuutetut ryhtyvät tehtävään?
Siinä järjestyksessä, joka valtakirjaan on kirjoitettu. DVV neuvoo merkitsemään järjestyksen, kun toissijaisia valtuutettuja on useampi.
Tarvitaanko uusi lääkärinlausunto, kun toissijainen valtuutettu hakee vahvistusta?
DVV:n mukaan lausunto tarvitaan, jos valtuutusta ei ole vahvistettu ensisijaisen valtuutetun osalta. Hakemukseen liitetään aina alkuperäinen valtakirja.
Voiko varavaltuutettu hakea vahvistusta etukäteen?
Ei. Varavaltuutettu voi hakea vahvistamista vasta, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai esteellinen jossakin asiassa.
Mitä tapahtuu, jos valtuutettu kuolee?
Jos valtakirjassa on toissijainen valtuutettu, hän voi hakea vahvistamista itselleen. Jos ei ole, valtuuttaja voi tehdä uuden valtakirjan, jos hän vielä ymmärtää sen merkityksen. Muuten ratkaisu on yleensä edunvalvoja.
Voiko varavaltuutettu olla todistaja?
Suosittelen välttämään sitä, sillä tulkinta ei ole vakiintunut. Varahenkilöihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin valtuutettuun, ja valtuutettu ja hänen lähisukulaisensa ovat esteellisiä todistajia.
Lähteet
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (3, 4, 8, 9, 11, 17, 21 ja 35 §), Finlex
- Hallituksen esitys HE 52/2006 (4, 10 ja 11 §:n perustelut), Finlex
- Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
- Näin haet edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista, Digi- ja väestötietovirasto
- Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
- Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen, Digi- ja väestötietovirasto
- Edunvalvontavaltakirjan sisältö, Suomi.fi