Edunvalvontavaltuutus ja testamentti
Edunvalvontavaltuutus ja testamentti ovat kaksi eri asiakirjaa, jotka täydentävät toisiaan. Valtuutus ratkaisee, kuka hoitaa asiasi, jos et enää itse pysty, ja testamentti sen, mihin omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen. Kumpikaan ei korvaa toista, eikä valtuutettu voi koskaan tehdä tai muuttaa testamenttia puolestasi.
Siksi molemmat kannattaa tehdä silloin, kun pystyt vielä päättämään niistä itse. Tältä sivulta näet, miten edunvalvontavaltuutus ja testamentti eroavat, miksi ne kuuluvat yhteen, miten ne tehdään samalla kertaa ja mitä valtuutukselle tapahtuu, kun valtuuttaja kuolee.
Sisällys
Kaksi asiakirjaa, kaksi eri aikaa
| Edunvalvontavaltuutus | Testamentti | |
|---|---|---|
| Mitä se ratkaisee | Kuka hoitaa raha-asiasi ja halutessasi henkilöä koskevat asiasi | Kuka saa omaisuutesi ja millä ehdoilla |
| Milloin se vaikuttaa | Elinaikanasi, kun DVV on vahvistanut sen | Vasta kuolemasi jälkeen |
| Milloin se päättyy | Viimeistään kuollessasi | Ei päättymistä: se toteutetaan kuoleman jälkeen |
| Kuka sen toteuttaa | Valitsemasi valtuutettu | Perilliset ja testamentin saajat, mahdollinen toimeenpanija |
| Muoto | Kirjallinen, kaksi esteetöntä todistajaa samanaikaisesti läsnä | Kirjallinen, kaksi esteetöntä todistajaa yhtaikaa läsnä |
| Todistajien merkinnät | Syntymäaika, yhteystiedot, paikka ja aika, samanaikainen läsnäolo ja havainto ymmärryskyvystä | Ammatti ja asuinpaikka, paikka ja aika sekä muut pätevyyteen vaikuttavat seikat |
| Voiko joku muu tehdä sen puolestasi | Ei | Ei, ei edes valtuutettu |
| Muuttaminen | Uusi valtakirja tai peruuttaminen | Uusi testamentti samassa muodossa tai vanhan hävittäminen |
Kolmas asiakirja samaan kokonaisuuteen on hoitotahto. Se kertoo, millaista hoitoa haluat, kun et enää itse pysty sitä ilmaisemaan. Lue lisää: hoitotahto.
Miksi valtuutettu ei voi tehdä testamenttia
Laki edunvalvontavaltuutuksesta sanoo suoraan, että valtuutetulla ei ole kelpoisuutta valtuuttajan puolesta tehdä tai peruuttaa testamenttia. Samalla tavalla henkilökohtaisia asioita ovat suostumus avioliittoon tai lapseksiottamiseen ja isyyden tunnustaminen. Valtakirjaan ei voi kirjoittaa toisin. Valtuutetun muut tehtävät ja rajat: edunvalvontavaltuutettu.
Tällä on kaksi seurausta, jotka moni huomaa liian myöhään:
- Jos testamenttia ei ole tehty, sitä ei tehdä. Kun et enää ymmärrä testamentin merkitystä, kukaan ei voi tehdä sitä puolestasi. Silloin perintö jaetaan perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan.
- Vanhentunutta testamenttia ei voi korjata. Vain testamentin tekijä voi peruuttaa tai muuttaa sen. Edunvalvontavaltakirjan muuttamisesta: edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen. Jos perhetilanne on muuttunut, esimerkiksi avioeron tai lapsenlapsen syntymän vuoksi, testamentti kannattaa päivittää, kun pystyt siihen itse.
Testamentilla määrätään omaisuudesta, joka jää kuoleman jälkeen. Käsitykseni mukaan se ei siksi estä valtuutettua myymästä esimerkiksi asuntoa elinaikanasi hoitokulujen maksamiseksi, vaikka olisit testamentannut sen jollekulle, kunhan myynti on sinun etusi mukaista. Jos haluat, että jokin tietty omaisuus säilyy, kirjoita siitä ohje tai rajaus valtakirjaan. Valtuutuksen voi rajata koskemaan vain määrättyä omaisuutta tai jättää jotain sen ulkopuolelle. Esimerkkimuotoilut: edunvalvontavaltuutus mallipohja.
Miksi molemmat kannattaa tehdä yhdessä
Ne vastaavat eri kysymyksiin. Valtuutus suojaa sinua ja läheisiäsi sairauden aikana, testamentti kuoleman jälkeen. Ilman valtuutusta läheiset voivat joutua hakemaan edunvalvojaa, ja ilman testamenttia omaisuus jaetaan lain mukaan, vaikka olisit halunnut toisin.
Kumpaankin tarvitaan ymmärrys. Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka ymmärtää sen merkityksen. Testamentin voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, ja se voidaan julistaa pätemättömäksi, jos tekijän sieluntoiminnan häiriö on vaikuttanut siihen. Käypä hoito -suosituksen mukaan muistisairaan valtakirjat, edunvalvontavaltuutus ja testamentti kannattaa tehdä ajoissa, kun hän vielä ymmärtää asiakirjojen merkityksen. Sama hyvä hetki koskee siis molempia: milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä.
Ne kannattaa sovittaa yhteen. Mieti samalla, kenet valitset valtuutetuksi ja keitä testamentti suosii. Jos valtuutettu on yksi lapsistasi ja testamentti suosii jotakuta toista, avoimuus ehkäisee myöhempää epäluuloa. Testamentin sisältöä ei tarvitse kertoa kenellekään, mutta valtuutetun on hyvä tietää, että testamentti on olemassa ja missä sitä säilytetään. Valtuutettu kertoo DVV:lle tehtävässä omaisuusluettelossa muun muassa, onko valtuuttaja tehnyt testamentin: omaisuusluettelo ja vuositili.
Puolisoilla on usein keskinäinen testamentti. Valtuutukset tehdään silti kummallekin omana valtakirjanaan: edunvalvontavaltuutus puolisolle.
Näin teet molemmat samalla kertaa
Tee kaksi erillistä asiakirjaa. Suosittelen pitämään valtakirjan ja testamentin erillään, koska niillä on omat muotovaatimuksensa ja niitä käytetään eri aikaan: DVV tarvitsee vahvistamista varten alkuperäisen valtakirjan, ja testamentti annetaan kuoleman jälkeen tiedoksi perillisille.
Valitse todistajat, jotka kelpaavat kumpaankin. Todistajien esteellisyys on säädetty eri laeissa, ja säännöt eroavat:
| Henkilö | Edunvalvontavaltakirjan todistajaksi | Testamentin todistajaksi |
|---|---|---|
| Oma puoliso | Ei kelpaa | Ei kelpaa |
| Omat lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat | Ei kelpaa | Ei kelpaa |
| Omat sisarukset ja heidän puolisonsa | Ei kelpaa | Ei kelpaa |
| Lastesi tai vanhempiesi puolisot | Ei kelpaa | Ei kelpaa (lankous suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa) |
| Valtuutettu ja hänen puolisonsa ja lähisukulaisensa | Ei kelpaa | Kelpaa, ellei hän ole sukua sinulle tai testamentin saaja |
| Testamentin saaja, hänen puolisonsa ja lähisukulaisensa | Kelpaa, ellei hän ole valtuutettu, tämän läheinen tai sukua sinulle | Ei saa todistaa itseään tai läheistään koskevaa määräystä |
Käsitykseni mukaan samat kaksi ihmistä voivat todistaa molemmat asiakirjat, kun he ovat esteettömiä kummankin osalta, koska kumpikin laki asettaa vaatimukset vain omalle asiakirjalleen. Varminta on valita todistajiksi ihmiset, jotka eivät ole sukua sinulle, valtuutetulle eivätkä kenellekään testamentin saajalle, esimerkiksi naapuri tai ystävä. Valtuutettua ei kannata käyttää testamentin todistajana. Edunvalvontavaltakirjan todistajista tarkemmin: edunvalvontavaltuutus todistajat.
Allekirjoita kumpikin erikseen. Molemmat allekirjoitetaan todistajien ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajat tekevät kumpaankin asiakirjaan sen omat merkinnät. Todistajien pitää tietää, mikä asiakirja on kyseessä, mutta sisältöä heille ei tarvitse kertoa.
Muistisairaus: hanki lääkärinlausunto. Jos sinulla on todettu muistisairaus, lääkärinlausunto kyvystäsi ymmärtää asiakirjojen merkitys on hyvä todiste myöhempien epäilyjen varalta. Perillinen voi moittia testamenttia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Ohjeet: edunvalvontavaltuutus muistisairaalle.
Testamentin voi laatia samaan tapaan ohjatusti kuin valtakirjan: tee testamentti netissä Sitovassa. Kumpikin tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille kahden todistajan läsnä ollessa, sillä kumpaakaan ei voi tehdä kokonaan sähköisesti.
Kun valtuuttaja kuolee
Edunvalvontavaltuutus lakkaa, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutetun tehtävät eivät kuitenkaan pääty heti:
- Luovuta valtakirja ja omaisuus. Valtuutetun pitää viipymättä luovuttaa valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus valtuuttajan kuolinpesän osakkaille. Jos omaisuutta ei voi heti luovuttaa osakkaiden yhteiseen hallintoon, sen voi luovuttaa osakkaalle, joka pystyy huolehtimaan pesän omaisuudesta. Luovutuksesta pitää ilmoittaa kaikille osakkaille, joiden yhteystiedot tiedetään.
- Anna päätöstili. Valtuutettu antaa päätöstilin kuolinpesän osakkaille, ellei valtakirjassa ole määrätty, ettei päätöstiliä tarvita. DVV:lle päätöstiliä ei koskaan anneta.
- Näytä tositteet pyydettäessä. Osakkailla on oikeus nähdä tiliotteet, tositteet ja muut tehtävän hoitamiseen liittyvät asiakirjat.
Tämän jälkeen valtuutetulla ei ole erityistä asemaa. Perunkirjoitus ja perinnönjako hoidetaan kuolinpesän osakkaiden kesken, ja testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille. Jos valtuutettu on myös perillinen, hän toimii perinnönjaossa omana itsenään, kuten muutkin. Valtuutetun tehtävät kuoleman jälkeen tarkemmin: kun valtuuttaja kuolee.
Kun valtuuttaja itse perii
Jos valtuuttajan puoliso tai muu omainen kuolee hänen eläessään, valtuuttaja voi tulla kuolinpesän osakkaaksi. Silloin valtuutettu hoitaa hänen asiaansa kuolinpesässä, ja DVV:n mukaan perukirja pitää toimittaa DVV:lle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos valtuutettu on itse saman kuolinpesän osakas, hän on perinnönjaossa yleensä esteellinen. Silloin asian hoitaa varavaltuutettu tai edunvalvoja: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.
Lahjat elinaikana vai perintö kuoleman jälkeen
Moni haluaa auttaa lapsiaan tai lapsenlapsiaan jo eläessään. Valtuutettu saa antaa lahjoja puolestasi vain, jos niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa, eikä koskaan itselleen. Näin lahjamääräys kirjoitetaan: edunvalvontavaltuutus ja lahjat. Tavanomaisista ja pienistä lahjoista säädettiin uutta 1.5.2026: edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos.
Perintökaaren mukaan se, mitä perittävä on eläessään antanut omalle lapselleen, vähennetään lähtökohtaisesti tämän perinnöstä ennakkoperintönä, ellei muuta ole määrätty. Jos haluat, ettei valtuutetun puolestasi antamia lahjoja lasketa ennakkoperinnöksi, tai päinvastoin, varminta on kirjoittaa se valtakirjan lahjamääräykseen, koska muuten ratkaisu jää perinnönjaossa tulkinnan varaan.
Jos tilanteesi on monimutkainen, esimerkiksi perheessä on uusperhe, yritys tai riitaa, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko edunvalvontavaltuutettu tehdä testamentin valtuuttajan puolesta?
Ei voi. Laki kieltää sen suoraan, eikä valtakirjaan voi kirjoittaa toisin. Testamentin voi tehdä vain ihminen itse, kun hän ymmärtää sen merkityksen.
Voiko valtuutettu muuttaa tai perua valtuuttajan testamentin?
Ei. Vain testamentin tekijä voi peruuttaa tai muuttaa testamenttinsa. Siksi vanha testamentti kannattaa tarkistaa, kun pystyt vielä tekemään uuden.
Korvaako testamentti edunvalvontavaltuutuksen?
Ei. Testamentti vaikuttaa vasta kuoleman jälkeen. Edunvalvontavaltuutus ratkaisee, kuka hoitaa asiasi elinaikanasi, jos et itse pysty.
Voiko testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen tehdä samaan asiakirjaan?
Suosittelen kahta erillistä asiakirjaa. Niillä on omat muotovaatimuksensa, DVV tarvitsee vahvistamista varten alkuperäisen valtakirjan, ja testamentti annetaan tiedoksi perillisille vasta kuoleman jälkeen.
Voivatko samat todistajat todistaa testamentin ja edunvalvontavaltakirjan?
Käsitykseni mukaan voivat, jos he ovat esteettömiä kummankin asiakirjan osalta. Varminta on valita ihmiset, jotka eivät ole sukua sinulle, valtuutetulle eivätkä testamentin saajille.
Voiko edunvalvontavaltuutettu olla testamentin saaja?
Voi, laki ei estä sitä. Testamentti pitää kuitenkin tehdä omasta tahdosta. Jos tekijä on painostettu tai häntä on johdettu harhaan, testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi.
Mitä edunvalvontavaltuutukselle tapahtuu, kun valtuuttaja kuolee?
Valtuutus lakkaa. Valtuutettu luovuttaa valtakirjan ja omaisuuden kuolinpesän osakkaille ja antaa heille päätöstilin, ellei valtakirjassa ole toisin määrätty.
Voiko muistisairas tehdä testamentin?
Voi, jos hän ymmärtää testamentin merkityksen. Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos sairaus on vaikuttanut sen tekemiseen, joten lääkärinlausunto ymmärryskyvystä on hyvä todiste.
Pitääkö valtuutetun tietää testamentin sisältö?
Ei. Voit pitää sisällön omana tietonasi. Valtuutetun on kuitenkin hyvä tietää, että testamentti on olemassa ja missä sitä säilytetään.
Lähteet
- Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (2, 5, 6–8, 11, 16–18, 35 ja 36 §), Finlex
- Perintökaari 40/1965 (6 luvun 1 §, 9 luvun 1 §, 10 luvun 1, 2, 4 ja 5 §, 13 luvun 1 §, 14 luvun 4 ja 5 §), Finlex
- Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen, Digi- ja väestötietovirasto
- Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
- Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
- Muistisairaudet, Käypä hoito -suositus, Duodecim