Edunvalvontavaltuutus ja lahjat

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontavaltuutuksen nojalla valtuutettu saa antaa valtuuttajan omaisuutta lahjaksi vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Itselleen valtuutettu ei saa antaa lahjoja koskaan. 1.5.2026 alkaen tavanomaisia ja arvoltaan vähäisiä lahjoja saa antaa myös valtuutetun omille läheisille, esimerkiksi valtuuttajan lastenlapsille, kun niiden perusteet on kirjattu valtakirjaan.

Lahjat ovat yksi tavallisimmista kysymyksistä, kun äidin tai isän asioita hoitaa oma lapsi. Saako mummon rahoista ostaa lastenlapselle syntymäpäivälahjan? Entä jouluraha sisaruksille? Tältä sivulta näet, mitä laki sallii, miten lahjat kirjoitetaan edunvalvontavaltuutukseen, miten esteellisyys vaikuttaa ja mitä ennakkoperinnöstä ja lahjaverosta kannattaa tietää.

Pääsääntö: ei lahjoja ilman valtakirjan määräystä

Laki edunvalvontavaltuutuksesta on tässä tiukka. Valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, ellei valtakirjassa ole yksilöity, millä perusteilla lahjoja saa antaa. Jos valtakirjassa ei sanota lahjoista mitään, valtuutettu ei saa antaa edes pientä lahjaa, vaikka valtuuttaja olisi aina muistanut lastenlapsiaan joka joulu.

Tilannetta ei voi korjata jälkikäteen edunvalvojalla. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan lahjan antamista varten ei ole mahdollista määrätä edunvalvojaa. Lahjat ovat siis kiinni siitä, mitä valtuuttaja on itse kirjoittanut valtakirjaan.

Mitä "yksilöity" tarkoittaa?

Lahjojen perusteet pitää kirjoittaa valtakirjaan niin tarkasti, että valtuutettu tietää, mitä saa tehdä. DVV:n mukaan valtakirjaan kirjoitetaan, mitä omaisuutta voidaan lahjoittaa, milloin ja kenelle. Suomi.fi neuvoo kertomaan, millä perusteella, kenelle ja minkä arvoisia lahjoja valtuutettu saa antaa. Esimerkiksi: lapsenlapset saavat joka vuosi tietyn arvoisen syntymäpäivälahjan.

Laki ei määrää euromääriä, joten luvut ovat esimerkkejä. Varminta on kirjoittaa saaja tai saajaryhmä, tilanne ja enimmäissumma, koska väljää määräystä voidaan pitää yksilöimättömänä, ja silloin valtuutettu ei uskalla toimia.

Esteellisyys: kun lahjan saaja on valtuutetun läheinen

Valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa, kun vastapuolena on esimerkiksi hän itse, hänen puolisonsa tai hänen lapsensa, lapsenlapsensa, sisaruksensa, vanhempansa tai isovanhempansa tai tällaisen henkilön puoliso, tai hänen sisaruksensa lapsi. Lahjassa vastapuoli on lahjan saaja. DVV:n esimerkin mukaan esteellisyys syntyy, jos valtuutettu on perheenjäsenesi ja hänen pitäisi ostaa varoillasi lahja toiselle perheenjäsenellesi.

Tämä osuu juuri tavallisimpaan tilanteeseen. Jos tytär on äitinsä valtuutettu, valtuuttajan lastenlapset ovat tyttären lapsia ja valtuuttajan muut lapset tyttären sisaruksia. Ennen 1.5.2026 tytär oli esteellinen antamaan heille lahjoja, vaikka valtakirja olisi sallinut ne.

1.5.2026 alkaen laki sallii pienet lahjat. Valtuutettu saa antaa esteellisyydestä huolimatta muille kuin itselleen olosuhteisiin nähden tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, jos sen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Sääntö koskee myös ennen 1.5.2026 tehtyjä valtakirjoja. Kaikki 1.5.2026 muutokset: edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 1.5.2026.

Hallituksen esityksen mukaan suuremman lahjan valtuutetun läheiselle voi antaa vain esteetön varavaltuutettu, jos valtakirja sen sallii. Jos haluat, että esimerkiksi lapsesi voivat saada isompia summia valtakirjan nojalla, nimeä valtakirjaan varavaltuutettu, joka ei ole kenenkään saajan lähisukulainen: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Mikä on tavanomainen ja vähäinen lahja?

Laissa ei ole euromäärää. Hallituksen esityksen mukaan arvioinnissa voi käyttää apuna holhoustoimilain merkki- ja juhlapäivälahjan käsitettä: lahjan pitää olla olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen. Arvioon vaikuttaa valtuuttajan varallisuus ja se, millaisia lahjoja hän on itse tapana antaa.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat syntymäpäivä-, joulu-, valmistumis- ja hääpäivälahjat. Asunnon käsiraha lapselle tai suuri rahasumma ei ole vähäinen lahja, vaikka valtuuttaja olisi varakas. Suosittelen kirjaamaan valtakirjaan enimmäissumman, sillä tulkinta ei ole vielä vakiintunut ja selvä raja suojaa myös valtuutettua.

Tyypillisiä tilanteita

Joululahjat lastenlapsille. Poika on isänsä valtuutettu, ja valtakirjassa lukee, että lastenlapset saavat jouluna enintään 50 euron lahjan. Lastenlapset ovat pojan omia lapsia, mutta lahja on pieni ja tavanomainen, joten poika saa antaa sen 1.5.2026 alkaen.

Hääraha sisarukselle. Tytär on äitinsä valtuutettu, ja hänen veljensä menee naimisiin. Jos valtakirjassa on yksilöity häälahja ja summa on äidin olosuhteisiin nähden tavanomainen, tytär saa antaa sen. Jos summa on suuri, tytär on esteellinen, ja lahjan voi antaa vain esteetön varavaltuutettu.

Käsiraha lapsenlapsen asuntoon. Useiden tuhansien eurojen rahalahja ei ole vähäinen lahja. Se onnistuu vain, jos valtakirjassa on sitä koskeva määräys ja antajana on esteetön valtuutettu tai varavaltuutettu.

Valtuutettu haluaa korvauksen työstään. Se ei ole lahja vaan palkkio. Laki antaa valtuutetulle oikeuden kohtuulliseen palkkioon ja kulujen korvaukseen, ellei valtakirjassa ole muuta määrätty: edunvalvontavaltuutetun palkkio.

Lahjat ja ennakkoperintö

Perintökaaren mukaan se, mitä vanhempi on eläessään antanut lapselleen, vähennetään lapsen perinnöstä ennakkoperintönä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteista voi päätellä toisin. Tavanomaisesta lahjasta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei tehdä vähennystä.

Pienet merkkipäivälahjat eivät siis yleensä vaikuta perinnönjakoon. Suuremmissa lahjoissa kysymys on tärkeä, koska sisarukset voivat myöhemmin kiistellä siitä, saiko joku enemmän. Varminta on kirjoittaa valtakirjaan, ovatko lapsille annettavat suuremmat lahjat ennakkoperintöä vai eivät, koska silloin valtuuttajan oma tahto on näkyvissä. Miten valtuutus ja testamentti toimivat yhdessä: edunvalvontavaltuutus ja testamentti. Perinnönjakoon liittyvät tilanteet ovat usein monimutkaisia. Jos tilanteesi on tällainen, kysy meiltä – autamme.

Lahjavero

Lahjan saaja maksaa lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 7 500 € tai enemmän. Lahjavero ei muutu sen vuoksi, että lahjan antaa valtuutettu valtuuttajan puolesta. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjaveroilmoitus tehdään kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Kun valtakirjassa on toistuvia lahjoja, valtuutetun kannattaa seurata, paljonko samalle saajalle on annettu.

Näin valtuutettu antaa lahjan

1. Tarkista valtakirja. Onko saaja, tilanne ja summa yksilöity? Jos ei, lahjaa ei saa antaa.
2. Tarkista esteellisyys. Onko saaja sinä itse tai läheisesi? Itsellesi et saa antaa mitään. Läheisellesi saat antaa vain pienen tavanomaisen lahjan.
3. Kysy valtuuttajan mielipidettä, jos hän pystyy ymmärtämään asian. Laki velvoittaa kuulemaan häntä tärkeissä asioissa.
4. Maksa lahja valtuuttajan tililtä suoraan saajalle tai osta lahja valtuuttajan rahoilla. Pidä valtuuttajan varat erillään omistasi.
5. Kirjaa lahja. Valtuutetun pitää pitää kirjaa valtuuttajan varoista ja tapahtumista. Säilytä kuitit ja merkitse, kenelle, milloin ja millä perusteella lahja annettiin.

Vuositili DVV:lle tehdään vain, jos valtakirjassa on niin määrätty tai DVV pyytää sitä. Kirjanpito kannattaa silti pitää niin selvänä, että sen voi näyttää sisaruksille: omaisuusluettelo ja vuositili. Valtuutetun muut tehtävät ja rajat: edunvalvontavaltuutettu.

Kun teet valtakirjaa: valmiita muotoiluja

Muotoilut ovat esimerkkejä, ei malleja, jotka sopivat kaikille. Mieti summat oman talouden mukaan ja niin, että lahjat eivät vaaranna omaa hoitoasi. Lisää esimerkkejä: edunvalvontavaltuutus mallipohja.

Ohjattu nettipalvelu kysyy lahjat yhtenä kohtana. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa, jolloin lahjojen perusteet kirjataan valtakirjaan valmiiksi. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.

Jos valtakirjassa ei mainita lahjoja

Valtuutettu ei saa antaa lahjoja, eikä edunvalvojaakaan voi määrätä niitä varten. Jos valtuuttaja vielä ymmärtää asian merkityksen, hän voi tehdä uuden valtakirjan, jossa lahjat on yksilöity. Uusi valtakirja kumoaa vanhan siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa, ja varminta on tehdä uusi valtakirja kokonaisena: edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen ja muuttaminen.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (4, 16–18, 21, 32 ja 33 §) ja muutoslaki 113/2026, Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (38 §), Finlex
• Perintökaari 40/1965 (6 luku 1 ja 4 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 69/2025, Finlex
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
• Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltakirjan sisältö, Suomi.fi
• Lahja, Verohallinto