Edunvalvontavaltuutetun palkkio – saako valtuutettu palkkaa?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontavaltuutetun palkkio on lain mukaan oikeus: jos valtakirjassa ei ole muuta määrätty eikä palkkiosta ole sovittu, valtuutettu saa valtuuttajan varoista korvauksen tarpeellisista kuluistaan ja tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisen palkkion. Palkkio on verotuksessa työkorvausta, ja se ilmoitetaan tulorekisteriin. Moni perhe sopii, ettei palkkiota makseta, ja se on yhtä lailla sallittua.

Palkkio on yksi yleisimmistä kysymyksistä, kun aikuinen lapsi ryhtyy hoitamaan vanhempansa asioita vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen perusteella. Tältä sivulta näet, mitä laki sanoo, miten kohtuullinen summa arvioidaan, miten palkkio kirjoitetaan valtakirjaan, miten se verotetaan ja ilmoitetaan ja miten vältät riidat sisarusten kanssa. Perustiedot valtuutetun tehtävistä ovat sivulla edunvalvontavaltuutettu.

Mitä laki sanoo palkkiosta

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) ratkaisee palkkion kolmessa portaassa:

1. Valtakirjan määräys. Valtuuttaja voi määrätä palkkiosta ja kuluista valtakirjassa tai erillisessä toimiohjeessa. Silloin noudatetaan sitä.
2. Sopimus. Jos valtakirjassa ei ole määräystä, valtuuttaja ja valtuutettu voivat sopia palkkiosta keskenään. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan kirjaaminen ei ole pakollista.
3. Lain oletussääntö. Jos määräystä tai sopimusta ei ole, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio.

Sama sääntö koskee varavaltuutettua ja toissijaista valtuutettua, kun he hoitavat tehtävää. Lain esitöiden mukaan palkkio on valtuuttajan ja valtuutetun välinen yksityisoikeudellinen asia. DVV ei vahvista palkkiota eikä anna sille hintaa.

Kuinka paljon on kohtuullinen palkkio

Kohtuulliselle palkkiolle ei ole taulukkoa. DVV:n mukaan se ei voi antaa tarkkaa tai tapauskohtaista ohjeistusta palkkion suuruudesta, eikä oikeusministeriön ohjetta edunvalvojan palkkiosta voi suoraan soveltaa edunvalvontavaltuutetun palkkioon.

Laki mainitsee kaksi mittaria: tehtävän laatu ja laajuus. Käytännössä kohtuullisuuteen vaikuttavat esimerkiksi:

• kuinka paljon aikaa tehtävä vie kuukaudessa
• kuinka vaativia asiat ovat: pelkät laskut ja pankkiasiat vai myös sijoitukset, vuokralaiset, asunnon myynti tai perinnönjako
• tarvitaanko matkoja, esimerkiksi hoivakotiin tai pankkiin toisella paikkakunnalla
• onko valtuutus vain taloudellisia asioita vai myös henkilöä koskevia asioita.

Ero edunvalvojaan on tärkeä. Edunvalvojan palkkiota arvioitaessa otetaan huomioon myös päämiehen varat, ja yleisen edunvalvonnan perusmaksu on 520 € vuodessa. Valtuutetun palkkiota koskeva laki ei mainitse valtuuttajan varallisuutta, vaan pelkän tehtävän laadun ja laajuuden. Kustannusvertailu: edunvalvontavaltuutus hinta.

DVV:n mukaan palkkion suuruus saattaa tulla tarkistettavaksi esimerkiksi tilintarkastuksen yhteydessä tai jos valtuutetusta tehdään ilmoitus. Siksi summan perusteet kannattaa pystyä näyttämään.

Kulukorvaukset

Valtuutettu saa korvauksen tarpeellisista kuluista, kuten matkoista, postimaksuista ja pysäköinnistä, ellei valtakirjassa ole määrätty toisin. Säilytä kuitit ja kirjaa jokainen kulu.

Verotuksessa on kuitenkin yksi ansa. Verohallinnon mukaan edunvalvonnan tehtävistä ei voi saada verovapaita kustannusten korvauksia, kuten päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Myös kuittia vastaan maksetut korvaukset, esimerkiksi matkaliput, majoitus ja pysäköintimaksut, lasketaan mukaan työkorvauksen määrään. Kulukorvaus on siis verotettavaa tuloa samoin kuin palkkio.

Näin palkkio kirjoitetaan valtakirjaan

Selvin tapa on päättää palkkiosta jo valtakirjaa tehtäessä. Silloin valtuuttaja päättää itse, eikä valtuutetun tarvitse myöhemmin arvioida omaa palkkiotaan. Esimerkkimuotoiluja:

Kiinteä summa on helpoin seurata, mutta se ei jousta, jos tehtävä kasvaa. Tuntiperuste on oikeudenmukainen, mutta se vaatii huolellista kirjanpitoa. Muut kohdat ja esimerkit: edunvalvontavaltuutus mallipohja.

Jos teet valtakirjaa nyt, voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa: ohjeet ja toiveet, kuten palkkiota koskeva määräys, kirjataan valtakirjaan. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis. Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille kahden todistajan läsnä ollessa.

Kun palkkiosta ei ole sovittu

Jos valtakirjassa ei ole määräystä eikä palkkiosta sovittu, kun valtuuttaja vielä ymmärsi asian, sovelletaan lain kohtuullisuussääntöä. Suosittelen välttämään sitä, että valtuutettu vahvistamisen jälkeen "sopii" palkkiosta valtuuttajan puolesta itsensä kanssa, sillä tulkinta ei ole vakiintunut ja hän olisi itse sopimuksen vastapuoli. Varminta on pysyä lain kohtuullisuussäännössä ja kirjata sen perusteet.

Kohtuullista palkkiota suuremmalle summalle ei ole laissa perustetta, ja se voidaan katsoa lahjaksi valtuutetulle itselleen, mitä laki ei salli. Varminta on pitää palkkio maltillisena ja hyvin perusteltuna, koska silloin sen voi näyttää kenelle tahansa. Jos tilanteesi on tällainen, kysy meiltä – autamme.

Käytännön neuvot:

• Päätä, aiotko periä palkkiota, ennen kuin aloitat, ja kerro siitä sisaruksille.
• Kirjaa käyttämäsi aika ja kulut kuitteineen.
• Maksa palkkio omana kirjauksenaan, ei muiden menojen seassa.
• Pidä valtuuttajan rahat erillään omistasi, kuten laki edellyttää.

Kun valtuutettuja on useampi

Jokaisella valtuutetulla on sama oikeus kohtuulliseen palkkioon ja kulujen korvaukseen omasta tehtävästään, ellei valtakirjassa ole määrätty toisin. Sama koskee varavaltuutettua, joka hoitaa yhden asian valtuutetun esteellisyyden vuoksi, ja toissijaista valtuutettua, joka jatkaa tehtävää. Jos valtakirjassa on palkkiomääräys, katso, koskeeko se kaikkia valtuutettuja vai vain yhtä. Kun tehtävät on jaettu, esimerkiksi yksi hoitaa raha-asiat ja toinen henkilöä koskevat asiat, palkkio arvioidaan kummankin oman tehtävän laadun ja laajuuden mukaan. Roolit: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Palkkio ja muut perilliset

Valtuutetun palkkio maksetaan valtuuttajan varoista, joten se pienentää omaisuutta, joka aikanaan jaetaan perillisten kesken. Siksi palkkio herättää sisaruksissa helposti kysymyksiä, vaikka se olisi täysin lain mukainen.

Riitoja ehkäisee parhaiten se, että asia on ratkaistu jo valtakirjassa. Silloin päätöksen on tehnyt vanhempi itse, eikä valtuutettu joudu perustelemaan omaa palkkiotaan. Jos määräystä ei ole, kerro sisaruksille ennen ensimmäistä maksua, millä perusteella palkkio lasketaan, ja pidä kirjanpito sellaisena, että sen voi näyttää kenelle tahansa. Valtuuttajan asioista saa kertoa muille vain, jos valtakirja sen sallii, joten tämäkin kannattaa miettiä valtakirjaa tehtäessä.

Palkkion verotus

Verohallinnon ohjeet edunvalvojan palkkiosta koskevat myös edunvalvontavaltuutettua. Tärkeimmät kohdat:

• Palkkio on työkorvausta. Valtuuttajan ja valtuutetun välillä ei ole työsuhdetta, joten valtuuttajasta ei tule työnantajaa. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua.
• Maksaja on valtuuttaja. Palkkio maksetaan valtuuttajan varoista, ja valtuutettu hoitaa ilmoitukset hänen puolestaan.
• Verokortti. Tarvitset työkorvaukselle erillisen verokortin. Palkan verokorttia ei voi käyttää.
• Enintään 1 500 euroa vuodessa. Jos saat samalta valtuuttajalta palkkioita ja kulukorvauksia yhteensä enintään 1 500 euroa vuodessa, ennakonpidätystä ei tarvitse tehdä. Määrä pitää silti ilmoittaa tulorekisteriin.
• Yli 1 500 euroa vuodessa. Palkkiosta tehdään ennakonpidätys verokortin mukaan, ja se maksetaan valtuuttajan oma-aloitteisten verojen viitenumerolla.
• Oma verotuksesi. Palkkio näkyy esitäytetyssä veroilmoituksessasi työkorvauksena.

Jos olet ennakkoperintärekisterissä, esimerkiksi toiminimiyrittäjänä, palkkiota ei ilmoiteta tulorekisteriin, vaan ilmoitat sen itse omassa verotuksessasi.

Näin ilmoitat palkkion tulorekisteriin

1. Kirjaudu tulorekisteriin ja valitse asiointi yksityishenkilön puolesta. Sähköinen asiointi onnistuu suoraan, jos sinulla on oikeus asioida valtuuttajan puolesta yksin ja oikeus hoitaa taloudellisia asioita koskee koko omaisuutta. Muuten tarvitaan Suomi.fi-valtuus.
2. Ilmoita palkkio ja kulukorvaukset tulolajilla 336 (työkorvaus).
3. Jos teit ennakonpidätyksen, ilmoita se tulolajilla 402.
4. Ilmoita ajoissa: sähköisesti viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 5. päivänä ja paperilla viimeistään 8. päivänä.

Työnantajan erillisilmoitusta ei tarvitse antaa, koska palkkio on työkorvausta. Verohallinnon kirje lähetetään oletuksena valtuuttajan osoitteeseen, koska hän on maksaja. Tarkemmat ohjeet ovat Verohallinnon sivulla Edunvalvontapalkkio.

Kirjanpito, tilit ja riidat

Valtuutetun pitää pitää kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tapahtumista, ja palkkio ja kulukorvaukset kuuluvat kirjanpitoon. DVV:lle annetaan vuositili vain, jos valtakirjassa on niin määrätty. DVV voi kuitenkin pyytää tilin, jos siihen on syytä, esimerkiksi kun joku on tehnyt valtuutetusta ilmoituksen. Kun tehtävä päättyy, valtuutettu antaa päätöstilin sille, jolla on oikeus omaisuuteen. Ohjeet: omaisuusluettelo ja vuositili.

Jos palkkiosta tulee riitaa, esimerkiksi sisarukset pitävät sitä liian suurena, ratkaisevaa on, mitä valtakirjassa määrätään ja mitä kirjanpito näyttää. Lain esitöiden mukaan kohtuutonta palkkiosopimusta voidaan sovitella, ja jos valtakirjassa on kohtuuttomia palkkioehtoja, valtuutetun tilalle voidaan yksittäistapauksessa määrätä edunvalvoja. Avoimuus sisarusten kanssa on paras ennaltaehkäisy. Sisarusten välisestä työnjaosta enemmän: edunvalvontavaltuutus vanhemmille.

Jos tilanteesi on monimutkainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (4, 16–18, 22, 32, 33 ja 36 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 52/2006 (22 §:n perustelut), Finlex
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontapalkkio, Verohallinto
• Edunvalvoja, Verohallinto
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (44 §), Finlex