Edunvalvontavaltuutus vanhemmille – näin autat äitiä tai isää

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 8 min.

Edunvalvontavaltuutus vanhemmille tarkoittaa, että äiti tai isä tekee itse oman edunvalvontavaltuutuksensa, ja sinä autat. Aikuinen lapsi voi ottaa asian puheeksi, valmistella valtakirjan, etsiä todistajat ja huolehtia paperin säilyttämisestä, mutta hän ei voi tehdä valtuutusta vanhemman puolesta eikä toimia sen todistajana.

Ilman valtuutusta lapsetkaan eivät voi hoitaa vanhemman pankkiasioita, asuntoa tai sopimuksia, jos vanhempi ei itse enää pysty. Silloin ratkaisu on yleensä viranomaisen määräämä edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus tekee asiasta perheen oman päätöksen. Tämä opas käy läpi koko polun: puheeksiotto, valinnat, todistajat, sisarukset ja se, mitä tapahtuu myöhemmin.

Vanhempi päättää itse

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) sanoo, että valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Valtuuttajan on itse allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Siksi valtuutuksen tekee aina vanhempi itse, ei lapsi hänen puolestaan.

• Vanhempi valitsee, kuka hänen asioitaan hoitaa ja mitä valtuutus koskee. Sinä voit selittää vaihtoehdot ja kirjoittaa vastaukset, mutta päätökset ovat hänen.
• Äiti ja isä tekevät kumpikin oman valtakirjansa. DVV:n mukaan selvyyden vuoksi kummankin on parempi tehdä oma. Usein puolisot nimeävät toisensa valtuutetuiksi ja aikuisen lapsen toissijaiseksi.
• Valtuutus tehdään vapaasta tahdosta. Todistajat voivat merkitä valtakirjaan, että vanhempi teki sen vapaasta tahdostaan ja ymmärsi sen merkityksen. Hyvä käytäntö on, että vanhempi kertoo toiveensa laatijalle ja todistajille omin sanoin.
• Valtuutuksen voi perua tai muuttaa niin kauan kuin vanhempi ymmärtää, mitä se tarkoittaa.

Näin otat asian puheeksi äidin tai isän kanssa

Moni lykkää keskustelua, koska se tuntuu kertovan, että vanhemman kunto heikkenee. Asian voi kuitenkin esittää varautumisena, joka kuuluu jokaiselle aikuiselle.

• Aloita omasta varautumisesta. "Teen itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Olisiko sinunkin hyvä tehdä?" on helpompi aloitus kuin huoli vanhemman muistista.
• Puhu valinnanvapaudesta. Valtuutuksella vanhempi päättää itse, kuka hänen asioitaan hoitaa. Ilman sitä päätöksen tekee viranomainen.
• Kerro, ettei paperia ehkä koskaan tarvita. Valtuutus on kuin vakuutus. Se tulee voimaan vasta, jos DVV myöhemmin vahvistaa sen, ja siihen asti vanhempi hoitaa asiansa itse.
• Valitse rauhallinen hetki, ei sairaalakäyntiä tai riitaa seuraava päivä.
• Ottakaa sisarukset mukaan ajoissa, jotta kukaan ei koe jääneensä sivuun.

Jos vanhempi ei halua

Valtuutus on vapaaehtoinen, ja kieltäytyminen on vanhemman oikeus. Kerro, miksi asia on sinulle tärkeä, ja palatkaa siihen myöhemmin. Joskus asia menee paremmin perille, kun sen ottaa puheeksi joku muu, esimerkiksi toinen sisarus tai perheen ystävä. Älä painosta: painostuksen alaisena tehty valtakirja voidaan riitauttaa, eikä se ole kenenkään etu.

Edunvalvontavaltuutus äidille tai isälle vaihe vaiheelta

1. Sopikaa valtuutetusta. Vanhempi valitsee valtuutetun, ja tämän suostumus kysytään etukäteen. Valtuutettu voi olla kuka tahansa ihminen, johon vanhempi luottaa, myös yksi lapsista.
2. Valitkaa varahenkilöt. Toissijainen valtuutettu ryhtyy tehtävään, jos valtuutettu ei siihen pysty. DVV suosittelee lisäksi varavaltuutettua perheen ulkopuolelta, koska esteellisyys voi syntyä esimerkiksi perinnönjaossa tai kun vanhemman omaisuutta myydään.
3. Päättäkää sisältö. Taloudelliset asiat, henkilöä koskevat asiat tai molemmat. Kirjatkaa samalla lahjat lapsenlapsille, valtuutetun palkkio ja se, kenelle valtuutettu saa kertoa asioista.
4. Laatikaa valtakirja. Sen voi tehdä netissä ohjatussa palvelussa, lakimiehen kanssa tai oikeusaputoimistossa. Valmista lomaketta ei ole.
5. Etsikää kaksi todistajaa perheen ulkopuolelta. Vanhemman omat lapset eivät voi todistaa.
6. Allekirjoittakaa yhdessä tilaisuudessa. Vanhempi allekirjoittaa, kun molemmat todistajat ovat yhtä aikaa paikalla, ja todistajat merkitsevät tietonsa heti perään.
7. Säilyttäkää alkuperäinen ja kertokaa siitä. Valtuutetun pitää tietää, missä valtakirja on. Sen voi säilyttää myös pankin tallelokerossa, kunhan valtuutettu pääsee sinne.

Netissä tekemisestä huolehtii usein aikuinen lapsi, ja se on täysin tavallista. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa yhdessä äidin tai isän kanssa: palvelu kysyy valinnat ja tekee valtakirjan allekirjoitusohjeineen. Vaiheet tarkemmin: edunvalvontavaltuutus netissä.

Lahjoista kannattaa sopia valtakirjassa. Valtuutettu saa antaa lahjoja vain, jos niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa. 1.5.2026 alkaen hän saa antaa tavanomaisia, arvoltaan vähäisiä lahjoja myös omille läheisilleen, esimerkiksi omille lapsilleen eli valtuuttajan lapsenlapsille, mutta ei koskaan itselleen.

Todistajat, kun lapsi on valtuutettu

Tavallisin virhe on pyytää todistajaksi se lapsi, jota ei nimetä valtuutetuksi. Laki ei salli sitä. Todistajana ei voi olla:

• vanhemman puoliso eli toinen vanhemmista
• vanhemman tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso
• valtuutettu tai hänen puolisonsa
• valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso.

Esimerkki. Isä nimeää tyttärensä valtuutetuksi. Isän poika ei voi todistaa, koska hän on valtuuttajan lapsi. Tyttären mies ei voi, eivätkä myöskään tyttären appivanhemmat, koska he ovat valtuutetun puolison vanhempia. Isän naapuri ja vanhat työkaverit voivat.

Jos todistaja on esteellinen, valtakirja on pätemätön, eikä DVV voi vahvistaa sitä. Sukulaiset taulukkona ja malli todistajien merkinnöistä: edunvalvontavaltuutuksen todistajat.

Kun sisaruksia on useampi

Valtuutettuja voi olla useampi, mutta selvyyden vuoksi Suomi.fi neuvoo valitsemaan vain yhden ensisijaisen valtuutetun. Muut sisarukset voivat olla toissijaisia valtuutettuja tai saada oman roolinsa: esimerkiksi yksi hoitaa raha-asiat ja toinen henkilöä koskevat asiat.

• Jos samaan tehtävään nimetään kaksi, kirjoittakaa valtakirjaan, saavatko he toimia kumpikin yksin vai vain yhdessä. Kahden valtuutetun järjestely voi hankaloittaa arkea: esimerkiksi automaattinen asiointi Suomi.fi-palveluissa ei silloin onnistu, kuten oppaassa Suomi.fi-valtuudet vai edunvalvontavaltuutus kerrotaan.
• Valtuutettu ei voi tehdä kauppaa sisaruksensa kanssa vanhemman puolesta. Jos vanhemman asunto myydään tai vuokrataan sisarukselle, valtuutettu on esteellinen, ja asian hoitaa varavaltuutettu tai DVV:n määräämä edunvalvoja.
• Avoimuudesta voi sopia valtakirjassa. Valtuutettua sitoo salassapito, eikä hän saa ilman lupaa kertoa vanhemman asioista edes sisaruksille. Valtakirjassa voidaan määrätä, kenen kanssa valtuutettu saa keskustella, tai että hänen pitää antaa määräajoin tili jollekin läheiselle.

Myöhemmin sisaruksilla on keinoja, jos jokin huolettaa. DVV voi kuulla vanhemman lapsia, kun valtuutusta vahvistetaan, mutta vahvistaminen ei edellytä heidän suostumustaan. Valtuutetun toiminnasta voi tehdä DVV:lle kantelun. Kun vanhempi aikanaan kuolee, kuolinpesä saa valtuutetulta päätöstilin ja voi pyytää nähtäväkseen tositteet. Valtuutetun näkökulma: edunvalvontavaltuutettu ja tehtävät.

Kun asut eri paikkakunnalla

Moni aikuinen lapsi asuu satojen kilometrien päässä vanhemmistaan. Valtuutuksen voi silti valmistella etänä:

• Valmistelkaa yhdessä puhelimessa tai videopuhelussa ja käykää vastaukset läpi ennen vierailua.
• Sopikaa allekirjoitus vierailun ajaksi. Valtakirja allekirjoitetaan paperille, ja molempien todistajien pitää olla paikalla yhtä aikaa. Videoyhteys ei riitä.
• Pyytäkää todistajiksi vanhemman naapureita tai ystäviä hänen omalta paikkakunnaltaan. He tuntevat vanhemman ja voivat myöhemmin kertoa, millainen allekirjoitustilanne oli.
• Sopikaa, kuka säilyttää alkuperäisen. Valtuutetun pitää tietää, missä se on, vaikka paperi jäisi vanhemman kotiin.
• Hoitakaa arki Suomi.fi-valtuuksilla, joilla voit auttaa vero- ja Kela-asioissa kotoasi käsin.

Kun valtuutus aikanaan otetaan käyttöön, lähimmän DVV:n palvelupisteen ja oikeusaputoimiston näet vanhempasi kunnan sivulta.

Jos vanhemmalla on muistisairaus

Diagnoosi ei ratkaise, vaan se, ymmärtääkö vanhempi vielä, mitä valtuutus tarkoittaa. DVV:n mukaan valtakirjan voi tehdä, vaikka ihminen olisi jo muuten menettänyt kyvyn huolehtia kaikista asioistaan. Kun muistisairaus on todettu, allekirjoituksen yhteyteen kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, että vanhempi ymmärtää valtakirjan merkityksen. Toimikaa nopeasti, sillä sairaus voi edetä. Lue lisää: edunvalvontavaltuutus ja muistisairaus.

Riittääkö tavallinen valtakirja tai tilin käyttöoikeus?

Arjen asioihin se voi riittää nyt. Vanhempi voi antaa sinulle tilinkäyttöoikeuden omassa pankissaan, tavallisen valtakirjan tai Suomi.fi-valtuudet sähköisiin palveluihin. Mikään niistä ei kuitenkaan korvaa edunvalvontavaltuutusta. Pankit eivät välttämättä hyväksy tavallista valtakirjaa, kun sen antajan toimintakyky on heikentynyt, eikä kukaan valvo sen käyttöä. Vanhemman pankkitunnuksia et saa käyttää. Vertailu: edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

Jos vanhempi ei enää ymmärrä valtuutuksen merkitystä

Silloin valtuutusta ei voi enää tehdä. Vaihtoehto on yleensä edunvalvonta:

• Ilmoitus DVV:lle. Kuka tahansa, joka tietää ihmisen ilmeisesti tarvitsevan edunvalvontaa, voi ilmoittaa siitä DVV:lle. Ilmoittaminen on ilmoittajalle maksutonta.
• Hakemus käräjäoikeudelle. Myös lapsi voi hakea vanhemmalleen edunvalvojaa suoraan käräjäoikeudelta.
• DVV:n päätös on mahdollinen vain, jos vanhempi itse ymmärtää asian ja pyytää tiettyä henkilöä edunvalvojakseen.

Edunvalvonta on raskaampi ja tiukemmin valvottu järjestely. Erot: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Kun valtuutus otetaan aikanaan käyttöön

Kun äiti tai isä ei enää pysty hoitamaan asioitaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä. Hakemukseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto, ja DVV perii vahvistamisesta 138 €. Vaiheet ovat oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Vahvistamisen jälkeen valtuutetun pitää kysyä vanhemman mielipidettä tärkeissä asioissa, pitää hänen rahansa erillään omistaan ja tehdä DVV:lle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa. Ohje: omaisuusluettelo ja vuositili.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (4–8, 12, 16–18, 24, 26 ja 47 §), Finlex
• Laki holhoustoimesta 442/1999 (8, 12, 72 ja 91 §), Finlex
• Usein kysyttyä edunvalvontavaltuutuksesta, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Tietoa valtuuttajan läheisille ja ohjeita ongelmatilanteisiin, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutuksen valmistelu, Suomi.fi