Edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 1.5.2026 – mikä muuttui?

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 11 min.

Edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos tuli voimaan 1.5.2026, ja se muutti neljä asiaa: uudet valtakirjat kattavat kiinteistöt ilman erillistä mainintaa, valtuutettu saa antaa pieniä tavanomaisia lahjoja myös omille läheisilleen, esteellisyys kapeni ja valtuutetun sijaiseksi määrätty edunvalvoja noudattaa nyt valtakirjaa. Ennen 1.5.2026 tehdyt valtakirjat ovat edelleen voimassa.

Tällä sivulla käyn läpi, mitä laki 113/2026 tarkalleen muutti, mitkä muutokset koskevat myös vanhoja valtakirjoja, milloin vanha edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä uudelleen ja mitä valtuutetun pitää nyt tehdä toisin. Lopussa on tiivistelmä hallituksen lokakuussa 2026 antamasta uudesta esityksestä, joka ei ole vielä laki.

Muutokset yhdellä silmäyksellä

Laki edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain muuttamisesta (113/2026) muutti neljää pykälää: 17, 18, 20 ja 21 §. Samana päivänä muuttui myös holhoustoimilaki (114/2026), mutta sen muutokset koskevat pääosin edunvalvojia.

Ennen 1.5.2026 tehtyihin toimiin sovelletaan vanhoja sääntöjä. Valtakirjan muoto, todistajat, vahvistaminen ja DVV:n valvonta eivät muuttuneet.

Miksi lakia muutettiin

Hallituksen esityksen (HE 69/2025) mukaan muutokset helpottavat valtuutetun mahdollisuuksia noudattaa valtakirjan määräyksiä ja vahvistavat valtuuttajan itsemääräämisoikeutta. Esitys perustui oikeusministeriön työryhmän mietintöön ja käytännön kokemuksiin laista.

Esityksessä on myös lukuja, joita ei juuri muualta löydy:

• Vahvistettuja, voimassa olevia edunvalvontavaltuutuksia oli vuonna 2024 noin 22 700, kun vuonna 2016 niitä oli noin 4 500.
• Vuonna 2022 vahvistetuista valtakirjoista tehdyn 300 valtakirjan otannan mukaan valtuutettu oli 69,5 prosentissa valtuuttajan lapsi ja 17,2 prosentissa puoliso.
• Lahjoja koskeva määräys oli 19,3 prosentissa otannan valtakirjoista, eli lähes joka viidennessä.
• Valtuuttajat olivat vahvistamishetkellä keskimäärin 83,5-vuotiaita.

Kun valtuutettu on yleensä oma lapsi, esteellisyys ja lahjat ovat arkisia kysymyksiä, eivät poikkeuksia. Siksi juuri niitä muutettiin.

Kiinteistöt: uusi valtakirja kattaa ne ilman erillistä mainintaa

Kun valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin ja valtuutus koskee taloudellisia asioita, valtuutettu saa myydä tai muuten luovuttaa valtuuttajan kiinteistön, hakea siihen kiinnityksen ja pantata sen. Erillistä mainintaa ei tarvita. Valtuuttaja voi kuitenkin rajata tai kieltää nämä toimet valtakirjassa, esimerkiksi suvun mökin myynnin.

Ennen muutosta laki edellytti nimenomaista määräystä. Hallituksen esityksen mukaan maininta puuttui monesta valtakirjasta, ja kiinteistön myyntiä varten jouduttiin määräämään edunvalvoja. Säännös oli siis tarkoitettu helpottamaan, mutta käytännössä se lisäsi edunvalvojien määräämistä.

Kolme asiaa on hyvä tietää:

• Ratkaisee allekirjoituspäivä, ei vahvistamispäivä. Jos valtakirja on allekirjoitettu ennen 1.5.2026, vanha sääntö koskee sitä, vaikka DVV vahvistaisi sen vasta myöhemmin.
• Asunto-osakkeisiin muutos ei vaikuta. Kerrostalo- tai rivitaloasunto on yleensä asunto-osake, ja sen myynti on kuulunut taloudellisiin asioihin aina. Kiinteistöjä ovat esimerkiksi omakotitalo omalla tontilla, mökki omalla maalla ja metsätila.
• Edunvalvoja tarvitsee edelleen luvan. Muutos koskee valtuutettua. Edunvalvoja tarvitsee asunnon ja kiinteistön myyntiin edelleen DVV:n luvan.

Taulukko asuntotyypeittäin ja kaupan käytännöt löytyvät sivulta edunvalvontavaltuutus ja asunnon myynti. Osa kaupanvahvistajien ja Maanmittauslaitoksen ohjeista on kirjoitettu ennen muutosta, joten jos myyt kiinteistöä uudella valtakirjalla, varminta on sopia asiakirjoista kaupanvahvistajan kanssa hyvissä ajoin.

Lahjat: pienet lahjat myös valtuutetun omille läheisille

Lahjojen pääsääntö ei muuttunut. Valtuutettu saa antaa valtuuttajan omaisuutta lahjaksi vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Jos valtakirjassa ei sanota lahjoista mitään, valtuutettu ei saa antaa edes pientä lahjaa.

Uutta on se, että tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan saa nyt antaa esteellisyydestä huolimatta, kun sen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Tyypillinen tilanne: tytär on äitinsä valtuutettu, ja äiti on kirjoittanut valtakirjaan, että lastenlapset saavat syntymäpäivä- ja joululahjat. Lastenlapset ovat tyttären omia lapsia, joten tytär oli ennen esteellinen antamaan niitä. Nyt hän saa antaa ne.

Rajat ovat tarkat:

• Lahja ei saa koskaan mennä valtuutetulle itselleen.
• Lahjan pitää olla olosuhteisiin nähden tavanomainen ja arvoltaan vähäinen. Hallituksen esityksen mukaan arvioinnissa voi käyttää holhoustoimilain merkki- ja juhlapäivälahjan käsitettä.
• Suuremman lahjan valtuutetun läheiselle voi esityksen mukaan antaa vain esteetön varavaltuutettu, jos valtakirja sen sallii.

Muutos koskee myös ennen 1.5.2026 tehtyjä valtakirjoja, kunhan lahjojen perusteet on niissä yksilöity. Lahjamääräyksen kirjoittaminen ja esimerkit: edunvalvontavaltuutus ja lahjat. Valtuutetun muut tehtävät ja rajat: edunvalvontavaltuutettu.

Esteellisyys: valtuutetun täti, setä tai eno ei enää estä

Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa asiassa, jossa vastapuolena on hänen lähipiirinsä. Lakimuutos poisti listalta valtuutetun vanhemman sisaruksen eli valtuutetun tädin, sedän tai enon. Hallituksen esityksen mukaan sääntö oli vaikeuttanut tarpeettomasti esimerkiksi perinnönjakoja, joissa sukulaisuus on niin kaukainen, että eturistiriidan riski on pieni.

Muu luettelo pysyi ennallaan. Valtuutettu on edelleen esteellinen, jos vastapuolena on

• hän itse, hänen puolisonsa tai joku, jota hän edustaa
• hänen tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso
• hänen sisaruksensa lapsi.

Lisäksi valtuutettu on esteellinen aina, kun hänen ja valtuuttajan edut voivat muusta syystä joutua ristiriitaan. Sama muutos tehtiin edunvalvojan esteellisyyteen.

Muutos ei koske todistajia. Todistajia koskeva pykälä on oma säännöksensä, eikä sitä muutettu: valtuuttajan omat lapset eivät edelleenkään voi olla todistajia. Lista: edunvalvontavaltuutus todistajat.

Sijaiseksi määrätty edunvalvoja noudattaa nyt valtakirjaa

Jos valtuutettu on sairauden, esteellisyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estynyt eikä valtakirjassa ole varavaltuutettua, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä DVV voi määrätä edunvalvojan hoitamaan valtuutetun tehtävää.

Ennen tällaiseen edunvalvojaan sovellettiin vakiintuneen tulkinnan mukaan holhoustoimilakia. Hän tarvitsi siis DVV:n luvan esimerkiksi asunnon myyntiin eikä saanut antaa lahjoja, vaikka valtakirja olisi sallinut ne. 1.5.2026 alkaen hänen oikeutensa ja velvollisuutensa määräytyvät pääosin valtakirjan mukaan, samoin kuin valtuutetun.

Muutos vahvistaa valtuuttajan tahtoa, mutta helpompi reitti on edelleen varavaltuutettu, jonka valtuuttaja on itse valinnut. Erot ja malliratkaisut: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Mikä ei muuttunut

• Muoto. Valtakirja tehdään edelleen kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa läsnä samanaikaisesti. Sähköistä edunvalvontavaltuutusta laki ei tuonut: sen arviointi rajattiin lakia valmistelleen työryhmän tehtävien ulkopuolelle. Valtakirjan voi laatia netissä, mutta se tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille.
• Voimaantulo. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Vahvistamisesta peritään 138 €. Lakimuutos ei koskenut maksuja.
• Valvonta. Omaisuusluettelo annetaan edelleen kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita. Vuositiliä ei tarvitse tehdä, ellei valtakirjassa ole niin määrätty tai DVV pyydä sitä.
• Luvat. Valtuutettu tarvitsee DVV:n luvan vain, jos valtakirjassa on niin määrätty.

Onko vanha valtakirjani yhä voimassa?

On. Lakimuutos ei mitätöinyt yhtään ennen 1.5.2026 tehtyä valtakirjaa. Ne vahvistetaan ja niitä käytetään kuten ennenkin.

Ainoa ero koskee kiinteistöjä. Siirtymäsäännöksen mukaan vanhaan valtakirjaan sovelletaan kiinteistöjen osalta vanhaa sääntöä, eli valtuutettu saa myydä tai pantata kiinteistön vain, jos valtakirjassa on siitä nimenomainen määräys. Lahjoja, esteellisyyttä ja sijaiseksi määrättyä edunvalvojaa koskevat uudet säännöt koskevat myös vanhoja valtakirjoja, koska siirtymäsäännös rajaa vain kiinteistösäännön.

Milloin vanha valtakirja kannattaa tehdä uudelleen

Lakimuutoksen takia valtakirjaa ei tarvitse uusia. Tarkista se kuitenkin, jos jokin näistä pätee:

• Omistat kiinteistön, eikä valtakirjassa mainita kiinteistöjä. Silloin valtuutettu ei voi myydä esimerkiksi omakotitaloa tai mökkiä. Myyntiä varten tarvittaisiin edunvalvoja, ja edunvalvoja tarvitsee kauppaan DVV:n luvan (254 €).
• Haluat, että läheiset saavat lahjoja jatkossakin, mutta valtakirjassa ei sanota lahjoista mitään.
• Valtakirjassa ei ole varavaltuutettua, tai valtuutettu ja varavaltuutettu ovat samaa perhettä.
• Elämäntilanne on muuttunut: avioero, leskeksi jääminen, uusi kiinteistö tai riitaa perheessä. Katso samalla, onko testamentti ajan tasalla: edunvalvontavaltuutus ja testamentti.

Vain valtuuttaja voi muuttaa valtuutusta, ja vain niin kauan kuin hän ymmärtää, mitä tekee. Siksi ajoituksella on väliä: milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä. Muutos tehdään tekemällä uusi edunvalvontavaltakirja samoin muotovaatimuksin kuin ensimmäinen. Uusi valtakirja kumoaa vanhan vain siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa, joten varminta on samalla ottaa vanha valtakirja takaisin tai hävittää se ja kertoa muutoksesta valtuutetulle. Jos vanha valtuutus on jo vahvistettu, sen peruuttaminen pitää vahvistaa DVV:ssä, ja siitä peritään 103 €. Vaiheet: edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen.

Uuteen valtakirjaan ei tarvitse kirjoittaa kiinteistöistä mitään, jos haluat valtuutetun voivan hoitaa ne. Jos et halua, kirjoita rajaus näkyviin. Esimerkkimuotoilut lahjoista, rajauksista ja toiveista löydät sivulta edunvalvontavaltuutus mallipohja. Voit myös laatia uuden edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa: palvelu on tehty nykyisen lain mukaan, ja se kysyy lahjoista, rajauksista ja varavaltuutetusta. Esikatselu on ilmainen: maksat vasta, kun asiakirja on valmis.

Mitä valtuutetun pitää nyt tehdä toisin

Jos toimit jo valtuutettuna, nämä muuttuivat arjessasi 1.5.2026:

• Katso allekirjoituspäivä ennen kiinteistökauppaa. Jos valtakirja on allekirjoitettu ennen 1.5.2026 eikä siinä mainita kiinteistöjä, et voi myydä kiinteistöä. Asunto-osakkeen voit myydä valtakirjan iästä riippumatta, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita.
• Lahjat vain valtakirjan mukaan. Saat antaa tavanomaisia ja pieniä lahjoja myös omille läheisillesi, esimerkiksi lapsillesi, jos valtakirjassa on yksilöity niiden perusteet. Itsellesi et saa antaa mitään. Kirjaa lahjat valtuuttajan kirjanpitoon.
• Arvioi esteellisyys uudella listalla. Tätisi, setäsi tai enosi kanssa saat nyt toimia valtuuttajan puolesta. Muu lähipiiri on edelleen esteellinen, ja eturistiriita estää aina.
• Jos olet tilapäisesti estynyt eikä varavaltuutettua ole, voit pyytää DVV:tä määräämään sijaisen. Hän noudattaa nyt valtakirjaa.
• Jos valtakirja vaatii DVV:n luvat samoin kuin edunvalvojalta, huomaa, että edunvalvojan luvanvaraiset toimet muuttuivat: esimerkiksi metsän myynti ja kuolinpesän yhteishallintosopimus eivät enää vaadi edunvalvojalta lupaa. Käytäntö voi vaihdella – varmista ajankohtainen tilanne DVV:ltä ennen toimea.

Ennen 1.5.2026 tehtyjen toimien pätevyys arvioidaan vanhan lain mukaan, joten aiempia kauppoja tai lahjoja ei tarvitse tehdä uudelleen.

Jos tilanteesi on monimutkainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Ehdotus, ei voimassa: valtuuttaja voisi itse päättää esteellisyydestä

Tämä kohta on ehdotus, ei voimassa olevaa lakia. Nykyiset esteellisyyssäännöt pätevät, kunnes mahdollinen uusi laki on hyväksytty ja tullut voimaan.

Oikeusministeriön tiedotteen 8.10.2026 mukaan hallitus esittää, että valtuuttaja voisi jatkossa määrätä valtakirjassa erillisellä määräyksellä, kuinka laajasti valtuutettu on esteellinen. Tiedotteen esimerkissä valtakirjaan kirjoitettaisiin, että valtuutettu saa myydä tietyn omaisuuden nimetylle lähisukulaiselle.

Tiedotteen mukaan laissa olisi kuitenkin ehdottomia esteellisyysperusteita, joista ei voisi poiketa valtakirjallakaan. Valtuutettu ei voisi edustaa valtuuttajaa esimerkiksi silloin, kun vastapuolena on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai lapsensa. Ehdotettua sääntöä on tarkoitus soveltaa vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin valtakirjoihin, ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt muutosta, joten sen sisältö voi muuttua.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain muuttamisesta 113/2026 (voimaantulo- ja siirtymäsäännös), Finlex
• Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta 114/2026, Finlex
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (8, 12, 17–21, 30 ja 33 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 69/2025, Finlex
• Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu ja asunto-osakkeiden tai kiinteistön kauppa (ohje 4.5.2026), Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutettujen esteellisyyssääntelyä uudistetaan (tiedote 8.10.2026), oikeusministeriö