Kun valtuuttaja kuolee – valtuutuksen päättyminen ja perunkirjoitus

Frans Kaartinen. Julkaistu 9.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Valtuuttajan kuollessa edunvalvontavaltuutus lakkaa heti, eikä valtuutettu saa enää tehdä mitään valtuuttajan nimissä. Hänen pitää kuitenkin vielä luovuttaa valtakirja ja hoitamansa omaisuus kuolinpesälle ja antaa päätöstili tehtävästään, ellei valtakirjassa ole muuta määrätty. Perunkirjoituksen ja perinnönjaon hoitavat kuolinpesän osakkaat.

Kun äiti tai isä kuolee, valtuutettuna toiminut lapsi on usein se, joka tuntee raha-asiat parhaiten. Samalla hänen roolinsa muuttuu: hän ei ole enää valtuutettu vaan yksi perillisistä. Tältä sivulta näet, mitä edunvalvontavaltuutukselle tapahtuu kuolemassa, mitä valtuutetun pitää tehdä ensimmäisten viikkojen aikana, miten päätöstili tehdään ja miten perunkirjoitus etenee.

Valtuutus lakkaa kuolinhetkellä

Laki edunvalvontavaltuutuksesta sanoo suoraan: valtuutus lakkaa olemasta voimassa, kun valtuuttaja kuolee. Tämä poikkeaa tavallisesta valtakirjasta, joka voi oikeustoimilain mukaan jäädä voimaan antajan kuoleman jälkeen. Lain esitöiden mukaan edunvalvontavaltuutus perustuu henkilökohtaiseen luottamukseen ja siihen liittyy viranomaisvalvonta, jota ei ole järkevää jatkaa, kun omaisuus on siirtynyt perillisille.

Lakkaaminen on ehdoton. Lain esitöiden mukaan, jos valtuutettu tekee valtuuttajan kuoleman jälkeen hänen omaisuuttaan koskevan oikeustoimen, se ei sido kuolinpesää. Ei auta, vaikka kauppakumppani tai pankki ei tietäisi kuolemasta. Ero tavalliseen valtakirjaan näkyy oppaassa edunvalvontavaltuutus vai valtakirja.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Älä maksa laskuja tai siirrä rahaa valtuuttajan tililtä valtuutettuna kuoleman jälkeen, vaikka verkkopankki vielä toimisi.
• Älä allekirjoita sopimuksia valtuuttajan nimissä, esimerkiksi asunnon kauppakirjaa, vaikka kauppa olisi sovittu ennen kuolemaa.
• Kiireelliset asiat hoidetaan kuolinpesän nimissä. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, mutta perintökaaren mukaan toimenpiteen, joka ei siedä viivytystä, voi tehdä, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei saataisi.

Hautaus- ja perunkirjoituskulut maksetaan kuolinpesän varoista. DVV:n mukaan kuolinpesän osakkaat hoitavat kuolinpesän asioita yhdessä, ja kuolinpesän pankkitililtä voi maksaa kuolinpesän laskuja. Laskut maksetaan silloin kuolinpesän nimissä, ei valtuutettuna. Miten pankki käytännössä hoitaa esimerkiksi hautajaislaskun, vaihtelee – varmista menettely vainajan pankista.

Pankki, Suomi.fi-valtuudet ja muut käyttöoikeudet

Valtuutuksen tuomat oikeudet päättyvät heti, mutta tekniset käyttöoikeudet eivät aina katoa itsestään. Suomi.fi:n ohje neuvoo valtuutettua selvittämään eri tahojen, esimerkiksi pankin, kanssa käyttöoikeuksien päättämisen.

• Pankki. Kerro pankille, että valtuuttaja on kuollut ja valtuutus on päättynyt. Sen jälkeen pankki neuvoo, miten kuolinpesän osakkaat käyttävät tiliä yhdessä.
• Suomi.fi-valtuudet. Ennen kuolemaa annetut Suomi.fi-valtuudet mitätöityvät automaattisesti, koska kuolinpesä hoitaa sen jälkeen vainajan asiat.
• Sopimukset ja laskut. Säännölliset maksut, kuten vuokra, sähkö, puhelin ja lehtitilaukset, irtisanotaan tai siirretään kuolinpesän nimiin. Kokoa niistä lista osakkaille, koska tunnet ne valtuutettuna parhaiten.
• Posti ja paperit. Valtuuttajan asiakirjat, kuten tiliotteet, vakuutuskirjat ja DVV:n päätökset, kuuluvat kuolinpesälle ja ovat tarpeen perunkirjoituksessa.

Ensimmäiset viikot: valtuutetun tehtävät

1. Lopeta valtuutettuna toimiminen. Valtuutus lakkasi kuolinhetkellä.
2. Turvaa omaisuus. Kuolinpesän omaisuudesta huolehtii osakas, joka asui vainajan kanssa tai joka muuten pystyy siihen, kunnes osakkaat ottavat pesän yhteiseen hallintoonsa. Tämän osakkaan pitää myös viipymättä kertoa kuolemasta muille osakkaille.
3. Luovuta valtakirja ja omaisuus. Valtuutetun pitää viipymättä luovuttaa valtakirja ja hoidossaan oleva omaisuus, esimerkiksi pankkitunnukset, arvopaperit ja tärkeät asiakirjat, kuolinpesälle. Alkuperäinen valtakirja kuuluu vainajan papereihin, ja siitä on hyötyä, jos osakkaat haluavat myöhemmin selvittää, mitä valtuutus salli.
4. Kokoa päätöstili. Tee tili tehtäväsi hoitamisesta siltä ajalta, jonka olet hoitanut valtuuttajan asioita.
5. Anna päätöstili kuolinpesän osakkaille ja näytä tositteet, jos he pyytävät niitä.
6. Osallistu perunkirjoitukseen osakkaana tai pesän tilan tuntijana. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Lain esitöiden mukaan omaisuuden luovutus voi odottaa sen verran, että päätöstili ehditään laatia. Sen jälkeen omaisuus luovutetaan heti.

Kenelle omaisuus luovutetaan?

Kun valtuuttaja kuolee, omaisuus kuuluu hänen kuolinpesälleen. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentin saajat sekä leski, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä.

Jos omaisuutta ei voi viivytyksettä luovuttaa osakkaiden yhteiseen hallintoon, valtuutettu voi luovuttaa sen yhdelle osakkaalle, joka voi perintökaaren mukaan pitää huolta pesän omaisuudesta, esimerkiksi vainajan kanssa asuneelle puolisolle. Silloin valtuutetun pitää ilmoittaa luovutuksesta kaikille osakkaille, joiden henkilöllisyys ja olinpaikka tiedetään.

Usein valtuutettu on itse yksi osakkaista. Hän ei silti voi pitää omaisuutta omassa hallussaan perillisenä ilman muiden osakkaiden suostumusta, koska pesää hallitaan yhdessä. Jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta, että pesä luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon. Jos pesä on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon, omaisuus annetaan hänelle.

Päätöstili

Valtuutetun pitää viipymättä antaa tili tehtävänsä hoitamisesta sille, jolla on oikeus vastaanottaa omaisuus, eli kuolinpesän osakkaille. Päätöstiliä ei anneta DVV:lle. Lain esitöiden mukaan sitä ei voi edes valtakirjalla määrätä annettavaksi DVV:lle.

Laki ei aseta päätöstilille päivämäärää, vaan se on annettava viipymättä. Varminta on antaa se ennen perunkirjoitusta, koska perukirjaan merkitään varat ja velat kuolinpäivän mukaan ja päätöstili kertoo juuri ne. Laki ei myöskään määrää päätöstilin muotoa. Selkeä päätöstili kertoo ainakin:

• varat ja velat sinä päivänä, jolloin aloitit, esimerkiksi omaisuusluettelon mukaan
• tulot ja menot koko hoitokaudelta tai edellisen DVV:lle annetun tilin jälkeen
• varat ja velat kuolinpäivänä
• mahdollinen palkkio ja kulukorvaukset sekä lahjat, jos valtakirja salli ne
• luettelon tositteista, kuten tiliotteista ja kuiteista.

Osakkailla on oikeus pyynnöstä nähdä päätöstiliin ja DVV:lle annettuihin tileihin liittyvät tositteet. Jos valtuutettu kieltäytyy, hänet voidaan sakon uhalla velvoittaa näyttämään ne. Jokaisella osakkaalla on lisäksi oikeus saada DVV:ltä valtuuttajaa koskevat tiedot, jotka olisi pitänyt antaa valtuuttajalle itselleen, esimerkiksi omaisuusluettelo ja mahdolliset vuositilit.

Valtakirjassa voidaan määrätä, ettei päätöstiliä tarvitse antaa. Silloinkin suosittelen tekemään selvityksen sisaruksille, sillä avoimuus ehkäisee riitoja perinnönjaossa. Miten kirjanpito pidetään koko tehtävän ajan: omaisuusluettelo ja vuositili.

Palkkio ja kulut viimeiseltä ajalta

Jos valtuutetulle kuului palkkio, hänen oikeutensa siihen ja kulujen korvaukseen ei katoa kuoleman myötä. Valtuutettu ei kuitenkaan voi enää maksaa sitä itselleen valtuuttajan tililtä, koska valtuutus on lakannut. Varminta on merkitä erääntynyt palkkio ja kulut päätöstiliin ja sopia niiden maksamisesta muiden osakkaiden kanssa, koska ne maksetaan kuolinpesän varoista. Palkkiosta yleisesti: edunvalvontavaltuutetun palkkio.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinto voi hakemuksesta pidentää aikaa. Perunkirjoituksen järjestää osakas, jonka hoidossa pesän omaisuus on, tai pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Hän valitsee kaksi uskottua miestä, jotka toimittavat perunkirjoituksen, ja kutsuu osakkaat paikalle.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat kuolinhetken mukaan, puolison varat ja velat sekä ennakkoperinnöt. Pesän ilmoittaa se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai tuntee sen tilan parhaiten. Valtuutettuna toiminut lapsi on usein juuri tällainen henkilö, joten päätöstili ja tositteet helpottavat perunkirjoitusta. Pesän ilmoittaja vakuuttaa perukirjaan, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän ole tahallaan jättänyt mitään ilmoittamatta. Valmis perukirja pitää antaa Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perukirjan voi laatia itse, tai siihen voi käyttää apua. Voit esimerkiksi tehdä perukirjan netissä Sitovassa. Testamentti, jos sellainen on, liitetään perukirjaan, ja sen saaja antaa sen tiedoksi perillisille: edunvalvontavaltuutus ja testamentti.

Kun valtuutettu on myös perillinen

Valtuutettuna toiminut lapsi on perinnönjaossa tavallinen osakas, kuten sisaruksensa. Edunvalvontavaltuutuksen esteellisyyssäännöt eivät enää koske häntä, koska hän ei edusta ketään. Muut osakkaat voivat kuitenkin kysyä, miten rahoja on käytetty, ja siksi selvä kirjanpito on valtuutetun paras turva.

Jos sisarukset epäilevät, että varoja on käytetty väärin, he voivat pyytää tositteet ja tiedot DVV:ltä. Valtuutettu on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut valtuuttajalle. Kun perhetilanne on riitainen, kysy meiltä – autamme löytämään oikean avun.

Erikoistilanteita

Valtuuttaja kuolee ennen kuin valtuutus on vahvistettu. Valtuutus ei koskaan tullut voimaan, joten valtuutetulla ei ole tilivelvollisuutta DVV:lle. Jos vahvistamishakemus oli jo tehty ja valtuutettu ehti hoitaa välttämättömiä asioita valtuuttajan suojaamiseksi, hänen kannattaa tehdä niistä selvitys kuolinpesälle samaan tapaan kuin päätöstili. Jos hakemus on vireillä, varminta on kertoa kuolemasta DVV:lle, jotta käsittely voidaan lopettaa. Alkuperäinen valtakirja kuuluu vainajan papereihin.

Valtuuttaja perii puolisonsa. Jos valtuuttajan puoliso tai muu omainen kuolee ensin ja valtuuttaja tulee kuolinpesän osakkaaksi, valtuutettu hoitaa hänen osuuttaan pesässä, jos valtuutus kattaa kuolinpesän asiat. Silloin valtuutetun on toimitettava DVV:lle jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos valtuutettu on saman pesän osakas, hän on perinnönjaossa yleensä esteellinen, ja asian hoitaa varavaltuutettu tai edunvalvoja: varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.

Valtuutettu kuolee ennen valtuuttajaa. Silloin valtuutetun kuolinpesän osakkaiden pitää huolehtia päätöstilistä sekä valtakirjan ja omaisuuden luovuttamisesta, ja he vastaavat valtuuttajan omaisuudesta niin kauan kuin se on pesän hallussa. Jos valtakirjassa on toissijainen valtuutettu, hän voi hakea valtuutuksen vahvistamista itselleen. Jos ei ole, valtuuttaja tarvitsee yleensä edunvalvojan, ja varminta on ilmoittaa tilanteesta DVV:lle.

Mitä tästä kannattaa oppia omaa valtuutusta varten

Moni valtuutettu huomaa tehtävän lopussa, kuinka paljon selkeä valtakirja auttaa. Kun teet omaa edunvalvontavaltuutustasi, mieti ainakin näitä:

• Toissijainen valtuutettu, jos valtuutettu kuolee tai sairastuu ennen sinua.
• Päätöstili. Haluatko, että valtuutettu tekee sen perillisillesi, vai vapautatko hänet siitä?
• Palkkio ja kulut, jotta niistä ei tarvitse sopia jälkikäteen sisarusten kesken.
• Kenelle valtuutettu saa kertoa asioistasi jo elinaikanasi, esimerkiksi muille lapsillesi.
• Lahjat ja ennakkoperintö. Jos haluat, että valtuutettu saa antaa lahjoja, kirjoita perusteet valtakirjaan ja kerro, ovatko suuremmat lahjat ennakkoperintöä. Se helpottaa perinnönjakoa: edunvalvontavaltuutus ja lahjat.
• Säilytyspaikka. Kerro läheisillesi, missä valtakirja, testamentti ja tärkeät paperit ovat.

Valtuutetun koko tehtävä alusta loppuun: edunvalvontavaltuutettu. Vahvistamisen vaiheet: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (4, 11, 22, 23, 30, 35–37 ja 44 §), Finlex
• Hallituksen esitys HE 52/2006 (11, 35–37 ja 44 §:n perustelut), Finlex
• Perintökaari 40/1965 (18 luku 1–3 ja 5 §, 19 luku 1 §, 20 luku 1–8 §), Finlex
• Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929 (21 §), Finlex
• Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää ja Tietoa lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutuksen päättyminen ja Mistä näen antamani tai saamani valtuudet, Suomi.fi
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto